Kohtalokas pyykinsilitys

No kun... siinä kävi katsokaas niin, että... rupesin silittämään pyykkivuorta matalammaksi. Samalla katselin Trädgårdsfredagin jaksoja, ja... tuota... sitten vastaan tulivat punaiset jouluverhot, ja ne tyynynpäälliset, ja silitin ne, ja sitten en enää keksinyt, mihin ne laittaisin.


Niinpä minä laitoin verhot ikkunaan ja tyynynpäälliset paikoilleen. Ensin tyynyjen päälle ja sitten sohvalle.

Teistä en tiedä, mutta minusta tuo näyttää aivan ihanalta. Hymyilin kuin pikkulapsi karkkikaupassa, kun näin, miltä nuo näyttävät yhdessä. Voin olla tyytyväinen valitsemiini jouluväreihin.

Samalla vauhdilla sommittelin sitten myös takanreunuksen Kivi-tuikkuasetelman teemaväreihin sopivaksi. Puhdas punainen tuntuu pitkästä aikaa jotenkin aivan erityisen virkistävältä. Miten se värifilosofia menikään, olikos punainen jotenkin energisoiva väri? Hän lunttaa uskollisesta palvelijastaan, googlesta, ja löytää mm. seuraavia, itselleen sopivia vastauksia: "Punainen on voiman, kiihkon ja energian väri. Se on voittajan väri." Ja valkoisesta: "Valkoinen on viisauden ja puhtauden väri. Se kääntää uuden lehden elämässä."

Ou jees. Voittajana olisi oikein mukavaa olla, ja vaikka kääntää vähän uutta lehteäkin elämässä. Viisas, voimakas ja energinen minä jo olenkin, kiihkeä, kyllä, puhdas... no, niin puhdas kuin aamulla suihkussa käynyt tämänikäinen nainen voi olla :-P

Joulusomistus on siis nyt alkanut. Tuumasin, notta mitä hittoa minä tässä hannaan. Antaa mennä. Onhan tuo adventtikin justsiltään. Hoosianna!