Kyllä voi maailmassa olla paljon kauneutta! Vihreää! Värejä! Punavioletin ja keväänvihreän yhdistelmä sai melkein kyyneleet silmiin. Maisemat jatkuivat silmänkantamattomiin. Oli ihania pyöreitä kuuportteja kivimuurissa, mahtava pieni piha täynnä huikeita ruukkuistutuksia. Valtava vanha seetri. Voi itku...
Kevään ikävä äityi niin kovaksi, että kun lähdin hakemaan EV:tä päiväkodista, menin sadanviidenkymmenen metrin matkan autolla, jotta pääsimme jatkamaan siitä suoraan kukkakauppaan. Oli pakko saada iso kukkakimppu!
Aioin ensin pistää likoon viimeisetkin siemenperunat ja ostaa jotain isoa ja näyttävää, monilajista. Kävi kuitenkin niin kuin usein keväällä (mitäs minä sanoin! Nyt ON kevät.) käy ja ostinkin kaksi isoa punttia tulppaaneja.
Eivätkös ole kertakaikkiaan hemaisevia!
Nyt pää raksuttaa hirveästi huristen: mihin tähän aikaan vuodesta voi mennä, jotta pääsee keskelle vihreää? Gardeniaan Viikissä? Viherpajaan Vantaalla? Kaisaniemeen kasvitieteelliseen? Kumpulaan? Eikun se ei ole auki talvella. Puutarhamessutkin ovat vasta keväällä.
Tuota kutsutaan kipeäkissasyndroomaksi. Mau.
4 kommenttia:
Ihana tuuhea tulppaani kimppu ♥
Puutarhablogit kiinnostaa aina.
Kaunis blogi.
Tervetuloa, seijastiina! Kiva, kun löysit tänne.
Mullakin oli tallennettuna paljon puutarhaohjelmia, mutta meidän digiboxi meni rikki:(
Toivottavasti kohta jo alkavat uudet puutarhaohjelmat, sillä ainakin ihan pian on kevät;)
pioni: voi eiiiii!! Kamalaa. Minä rupesin juuri polttamaan aarteitani levylle talteen (tosin todellinen syy on se, että boxin levytila on täynnä - myös muuta kuin puutarhaohjelmia kylläkin!).
Eipä muuten tosiaan ole vielä puutarhaohjelmia ohjelmistossa. FST5:lla pyörii norjalainen Iloa puutarhasta uusintana (vai uusinnan uusintana), mutta muuta ei näy. HÖH.
Lähetä kommentti