Tänään vain en ehtinyt, olin liian tohkeissani alkavan puutyökurssin (siitä toisessa blogissa, tervetuloa tutustumaan) vuoksi. Oli jännittävää, innostavaa ja kivaa! Vaikka päätinkin tehdä siilille oharit ja ottaa ensimmäiseksi työkseni köynnöstuen. Simo parka... toivottavasti se pysyy hereillä siihen saakka, että obeliski on valmis ja maltan ryhtyä pesäntekoon.
Omaan pieneen talvipesään voisin kyllä käpertyä itsekin ja elää pelkästään jumalten nektarilla. Tein nimittäin sitä Latte di vecchiaa. Olen aina ollut heikkona sitruslikööreihin, mutta tämä... tämä oli autuus. Tämä oli taivas maan päällä. Tämä OLI nektaria.
Latte di vecchia
1 sitruuna
2,5 dl kirkasta alkoholia (väh. 38 %)
Kuori sitruunasta keltainen osa ja laita suikaleet alkoholiin pariksi päiväksi.
1 vaniljatanko
1/2 litraa täysmaitoa
2 dl sokeria
Keitä maitoa, sokeria ja vaniljatankoa miedolla lämmöllä n. 5 minuuttia. Jäähdytä. Poista vaniljatanko. Siivilöi sitruunankuoret alkoholista ja kaada se maidon sekaan. Pullota ja säilytä jääkaapissa niin kauan kuin pystyt. Säilyy 3-6 kk ellet ehdi nauttia kaikkea ennen sitä.
Jos Kleopatra kylpi maidossa, minä kylpisin ilomielin tuossa. Olisi säilöntäainettakin. Lisäksi tuoksuisin sitruunaisen raikkaalle. Ei pöntömpää!
Tähänkin olen ihan tyytyväinen. Tuore syysistutukseni.
Kulta(?)sypressit ovat palvelleet jo kesäistutuksissa, samoin hopealehdet. Muut tulivat ilahduttamaan pihaa vasta nyt. Tuija 'Smaragd', valkoista ja purppuranpunaista syysasteria, erivärisiä minisyklaameja, koristekaalia ja valkoista kanervaa, yhteensä viiteen ruukkuun sijoiteltuna.
Noille teki tilaa mm. syyssyrikkä 'Black knight', jonka toivorikkaasti istutin maahan, pyöräkatoksen suojiin pahimmilta tuulilta. Olisin hyvin mielissäni, jos hän suostuisi asettumaan taloksi pihaamme.
Kesän suuret ihastukseni, tyräkki 'Poutapilvet', jätin nekin vielä kottikärryihin odottamaan, en nimittäin mitenkään raaski vieläkään heittää niitä pois. En usko niiden selviävän meidän talvesta, varsinkaan, kun plantaasilla ei ole kasvihuonetta, mutta meinaan ne jonnekin vielä istuttaa ja laittaa vällyt päälle talveksi. Kaikkea pitää kokeilla.
Tähtisilmät, orvokit, hopeaputoukset ja riippaverbenat ovat sen sijaan jo ilahduttamassa kompostin pikkukavereita. Tehkää hyvät mullat!
2 kommenttia:
Oh, en ole tuosta juomasta kuullutkaan. Olen joskus maistanut siskoni valmistamaa tavallisen ihanaa limone-likööriä, mutta suosituksesi tulivat niin sydämestä, että täytyyhän tuota jumalten (tai Kleopatran?) nektaria kokeilla. Kylpemisestä puheenollen, sitruuna kylläkin pehmentää ihoa todella. Jostakin vanhasta jokanaisen niksikirjasta olen joskus lukenut, että sitruunan puolikkaita, joista on puristettu mehu, pitäisi hieraista kyynärpäihin. En vain ikinä muista tehdä niin. Jotenkin innostaa ajatus siitä, että kaikkea voi tosiaan käyttää, ei tarvitse ostaa erillistä "sitruunakyynärvoide" -pulloa...
Hoo, en ole minäkään muistanut tuota sitruunaa kyynärpäihin -kikkaa. Seuraavan kerran, ennen kuin pilkon puolikkaita kompostiin, pyöräytän niitä mutkan kyynärpäissä. Olisi sitten ainakin jotain hehkeää minussakin ;-)
Lähetä kommentti