Amatööri puutarhaharrastelija, aktiivinen marttailija ja ammattimainen taivaanrannanmaalari kirjoittaa puutarhasta ja muista itselleen rakkaista aiheista.



sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Vihreä Rooma

Mielessäni Rooma ei ollut vihreä, vaikka olen käynyt siellä nimenomaan keväisin.

Kas, mutta silloin minulla ei vielä itselläni ollut vihreää silmää.

Vanhaan keskustaan ei juuri puutarhoja mahdu, ainakaan maan tasalle. Siksi onkin osattava nostaa katseensa ylös!
Pietarinkirkonkin kyljessä on puutarha. On siellä, kun oikein tarkasti katsoo, tuossa vaaleanruskeassa pätkässä. Katolla.
Tiberin varrella vihersi oikein kunnolla.

 Tässä oli melkein Babylonin riippuvat puutarhat!
Samoin tässä, Piazza Navonalla olevan tupakkakaupan (valikoimaltaan vähän niinkuin italialainen R-kioski) yllä.
Tässä vähän tuuheampi kattopuutarha. Ihan hieman hirvittävät nuo isot valkoiset ruukut - ehkä ovat jeesusteipillä kiinni kaiteessa. Tai muulla pyhällä voimalla, vaikka ei ihan Vatikaanissa ollakaan.
Hemaiseva terassi jossakin päin ydinkeskustaa.
Via Venetolla kasvaa rivi appelsiini- tai muita oranssisitruspuita. Huomaa, että hedelmät ovat maistuneet niin pitkälle kuin pisimpienkään kädet ovat yltäneet.

Via Vittorio Veneto on huikean kaunis kaareutuva katu. Sen kauneuden ovat huomanneet myös hotellinomistajat: kadun varrella on vieri vieressä viiden tähden hotelleja. Herrat silintereissään, livréetakeissaan ja valkoisissa hansikkaissaan lakaisivat jokaisen hulppean oven edessä mattoja ja olivat valmiina auttamaan kaikkia sisään tai ulos tulevia.

Emme uskaltaneet edes haaveilla kurkistavamme ovista...
Borghesen puistossa kukkivat jo ruusut.
Puisto oli ihastuttava roomalaisten kesäolohuone. Siellä elettiin ja nautittiin vihreydestä aivan vilpittömästi.
Tätä vaatimatonta highwayta pitkin ruhtinasperhe Borghesen vieraat ovat ehkä saapuneet "kesämökille".
 Puistossa oli mitä hienoimpia puita, laidasta laitaan!
 Bellisten keskellä kellittiin.
Villa Borghesen kyljessä oli kaunis pieni puutarha.
Joku saattaa tietää tämän ruusun lajinkin. Oli soma ja hempeä kuin pikkutytön kaulakoru!
Villa B:n takapihaa...
 Puistossa on hiekkakenttä, jossa järjestetään toukokuisin esteratsastuskilpailut. Minua kiinnostivat enemmän puut...
 Goethen (todellakin!) patsas seurustelee pahasta säärikarvaongelmasta kärsivän komean havupuun kanssa.
 Ihanaa puistoa silmänkantamattomiin.
Via Veneton kahvilan mallia.

Vihreää näkyi myös Colosseumin suurista ikkuna-aukoista.
Forum Romanumilla kasvoi upea vanha wisteria. Sen muhkea runko ei näy "kaltereiden" takaa, mutta vanha oli köynnös!
Tässä vähän mallia tyylikkäästä väri-ilottelusta pelkällä vihreällä. Etualalla toki sydäntäsärkevän sinisiä kurjenmiekkoja.
Päivä oli niin kirkas, että värejä oli vaikeaa saada toistumaan oikein valokuvassa, ja laiskana en vielä ole käsitellyt kuvia. Tässä oliivipuun alla kukkii tuuhea laventeli.
Matkalla lentokentälle kohtasin talon, josta ystävättäreni totesi: "Tuosta ei varmaan myydä asuntoja kuin puutarhaihmisille."

Saattoi olla oikeassa - talo näytti toiselta puolelta tältä.

4 kommenttia:

Eeviregina kirjoitti...

Oi miten ihastuttavia kuvia!
Minunkin mieleeni jäi ne belliksen peittämät nurmikot, hauskat havupuut, wisteriat ja kurjenmiekat.
Varmaan oli kiva matka!

intopii kirjoitti...

Kiitos, Eeviregina!

Matka oli aivan ihana. Paitsi että poltin otsani niin kipeästi, että välillä olin huolissani sekä yöunieni että tulevan päivän ulkoiluiden puolesta. Onneksi perusvoide pelasti :-D

Kukkaiselämää kirjoitti...

Roooma on ihana kaupunki ja oli varmasti ihana matka! Roomassa riittää tekemistä ja näkemistä. Mukavaa pääsiäisen jatkoa!

intopii kirjoitti...

Kiitos, Satu, ja toden totta. Kyllä italialaisilla aarre on saappaanvarressa!