Tässä se nuoruus hupenee, kun vahtii lounasasiakkaita kameran kanssa. (Ei minusta olisi paparazziksi, liian vaativaa puuhaa!)
Päivän saalis:
|
Sinitiainen |
|
Talitiainen |
|
Herra Mustarastas.
Rouva vältteli kameroita; liekö ollut Rouva ollenkaan vai ihan salarakas vain?
|
|
Tätä herraa eivät kamerat tai luonnon valokeila häirinneet. Huomatkaa, olen nyt täällä!
|
|
Rouva sen sijaan kursaili, minkä ehti: "Älkää te minusta välittäkö..." |
|
Punatulkkurouva pörhisteli itseään luonnon hiustenkuivaajassa oikein täysin rinnoin. |
|
Ja herra näytti kärsivältä: "Aina teitä naisia saa odottaa!"
|
|
No hehheh, on sulla jutut! |
2 kommenttia:
Aijaijai, iiihania lintukuvia. Meillä on pihalla samanlainen hyörinä miinus punatulkut, oravat ja sepelkyyhkyt lisäksi menossa mukana, mutta kamerani kyky ottaa kuvia on surkea. Onneksi se muilta onnistuu!
Hei, Liina, ja tervetuloa blogiini!
Eikö ole mahtavaa aikaa tää syksykin? Äsken juuri kuuntelin ulkona mustarastasparvien liverrystä naapurin koivuissa. On ne suloisia!!
Sepelkyyhkyjä meidän pihalle ei olekaan koskaan eksynyt, on vissiin liian pieni tontti ;-) Äsken sen sijaan sain ensimmäisen näkö- ja kuulohavainnon käpytikasta, joka hakkasi apinan raivolla tikapuihin kiinnitettyä talipötkylää. Hirveä jytinä kuului metallitikkaista sisälle saakka, ja hieman ihmettelin, että mites ne tiaiset nyt tuollaisen älämölön saavat aikaiseksi, kunnes näin "syyllisen".
Lähetä kommentti