Joulukuun 1. päivä ja päivän joulupuuha

Päivän joulupuuhaksi Eka Vekaran juuttikalenterin 1. taskuun olin piilottanut lapun, jossa lukee: koristellaan (EV):n joulukuusi. En olisi voinut saada flegmaattisempaa vastaanottoa!! Poika oli ihan... voi että, sen kun olisi saanut kuvatuksi. Kiinnosti suurinpiirtein yhtä paljon kuin pöly nurkassa. Voi äitiparkaa kun kuvitteli, että tuollainen voisi sytyttää 5-vuotiaan... Varsinkin, kun toinen, Se Oikea, joulukalenteri (mallia lego), antaa joka päivä antimikseen hienoja pieniä muovisia nykerryksiä.

Tarkoitus oli, että joulupuuha tehdään sitten, kun EV palaa päiväkodista. Sitä odotellessa puuhasin omiani: hain lallatellen joulukoristelaatikot autotallista ja kaivauduin niiden syövereihin sielu laulaen. Vihdoinkin!

Ensimmäisenä tein pienen joulumaiseman EV:n huoneen ikkunan väliin. Lumihankena on askarteluvillaa ja somisteina puisia vuosien varrella kertyneitä joulukoristeita.

Ei kovin runsas, mutta minusta hauskan näköinen.

Eteiseen laitoin pienen valoköynnöksen (jonka lampuista suurin osa on palanut, eikä niitä voi vaihtaa...) käytöstä poissa olevaan hedelmäkerroskoriin. Tälläsin kaveriksi muutaman hopeanvärisen somistepallon (rottinkia, lankaa sekä isoja käpyjä) sekä pari hopeanväristä sydänjoulukoristetta.

Yllättävän kirkkaasti ne muutamat vielä hengissä olevat ledit valaisevat tuon!

Tuo oli ns. "pakko" tehdä tuon värisenä, vaikka muuten värit ovatkin ne valkoinen ja punainen. En vaan nähnyt tuossa sieluni silmin muita värejä kuin hopeaa.

Ensimmäinen kauralyhde pääsi myös jo (kylläkin vasta illalla, kuten kuvasta voi havaita) paikoilleen, tottakai punaisen rusetin kera. Kokeilin toiseen lyhteeseen vastaavanlaista luonnonvalkoista nauhaa, mutta se oli kuin sideharsolla sidottu... Se EI kohottanut joulutunnelmaa ;-)


Iltapäivällä hain EV:n kotiin ja sain hänet kevyesti "vääntämällä" lopulta ryhtymään kuusen koristelemiseen. Ikkunasomistukseni sai vain pikakommentin "Tonttuja" ja sen jälkeen heiluteltiin jo viime vuonna suuren sukseen saanutta lumipallokuulaa, jossa joulupukki seisoo (jääkiekko- tai golf-)maila olallaan. Mikä näissä koristeissa oikein lapseen vetoaa??


Omankin kuusen somisteet onneksi kiinnostivat sen verran, että se tuli valmiiksi. Hänellä on puutaan varten omia pieniä auto- ja nallekoristeita, jotka löysivät näppärissä sormissa nopeasti paikkansa (kuusessa on valot valmiina). Päivän yllätys tuli lopussa, kun EV totesi, että hän tarvitsee kuuseensa "sen tänne ylös" (latvatähden, suom.huom.). No, äitihän kääntää vaikka maapallon kallelleen, jotta sellaisen pieneen havupuuhun konstilla tai toisella löytää. Siihen saakka mennään näillä eväillä:

Pieni yksityiskohta koristelusta oikealla. Minusta nallet (ja mikseivät autotkin) ovat aika suloisia; saa nähdä, kuinka kauan kelpaavat pienelle miehelle, joka kasvaa kohisten.