Amatööri puutarhaharrastelija, aktiivinen marttailija ja ammattimainen taivaanrannanmaalari kirjoittaa puutarhasta ja muista itselleen rakkaista aiheista.



perjantai 10. toukokuuta 2013

Vihreä, grön, green, grün, vert, verde

Se on se väri, jonka maailma ensimmäisenä saa mustavalkoisen kauden jälkeen. Muitakin on, mutta se jää mieleen...

Mustaherukka on jo pitkällä vihreässään.
 Koivu vasta aloittelee, mutta siinä ON siis hiirenkorvat!
Ja pihlaja vielä kaupan päälle.
 Yksi niistä yli kolmestasadasta viime syksynä istutetusta kukkasipulista :-D
Joku kevätesikko. Etelän- tai muu. Tykkään kovasti tuosta "kuunkeltaisesta" sävystä.



Jalo-onnenpensaamme on pieni, mutta niin keltainen!
 Kääpiötulppaanimeri...
 Tämä oli kiinnostava rintama. Taivas varjele, mitähän sieltä tulee?
 Tuli sade rankka. Hetken kesti, ja sitten olikin asiat jo paremmin.
 Tarhakylmänkukka avautumaisillaan.
 Ei niin hyvää, ettei joku kärmes paratiisissa kuitenkin olisi. Kolmin kappalein liljakukkoja bongasin. Kaikki listin julmasti, kaksi kohtasi kuolon jopa pariutumisen keskellä.
Odotukset viikonloppua kohtaan ovat korkealla. Jospa sää pysyisi puutarhurointiin sopivana.

Ja jospa Suomi ällistyttäisi kaikki ja voittaisi Venäjän tuolla joukkueella 8-o

10 kommenttia:

pirkko kirjoitti...

Voihan kevät, tämä aika meinaa pakahduttaa! Ihanaisesti sulla jo kaikkea kasvaa :) Toivotaan upeeta viikonloppua, se olis nyt tarpeen.

PilviP kirjoitti...

Ja voittohan sieltä komeasti tulikin! Kyllä on pirtsakkaa vihreää ollut tarjolla täälläkin. Vaikka puutarha huutaa hunajata... tai oikeastaan jotakuta hoitamaan, niin kyllä mieli lepää kun saa kotiin tulla töitten jälkeen ja piipahtaa vihertävään puutarhaan!

Tiina kirjoitti...

HYVÄ SUOMIIIII!!!! Ja sitten muihin aiheisiin...

Ihanasti koivut ja muut ovat hiirenkorvalla ja pientä suloista viherrystä erottaa kasvustoissa, kun vain pysähtyy katsomaan. Ihanaa puutarhaviikonloppua meille kaikille! :)

Cheri kirjoitti...

Kukkaloisto on purskahtanut esiin, vihreyden keskelle! Mukavaa puutarhaviikonloppua!

pioni kirjoitti...

Ah kevään vihreys, tulehan pian meillekin:)

Purlina kirjoitti...

Onpa ihanan vihreää ja keltaistakin! Täälläkin on muutamana viime päivänä tapahtunut ihan mielettömästi edistystä, silmua on joka puolella. Ja ekat voikukat bongattu.. Onko se nyt sitten niin kovin kiva juttu, mutta kuitenkin :D

Saila kirjoitti...

Ahaa, täytyypä katsoa jääkiekko-ottelu. Tai meniköhän se siis jo...?
Tarvinneeko mainita erikseen, että olen lähes 50 %:sti hämäläinen...
Voi hirmujen hirmuällistys, tulin eilen mantereen puolelle ja kylläpä täällä vihertää! Meillä ei koivujen eikä pihlajien silmuista edes pilkota lehteä eikä onnenpensaat kuki, no etelänkevätesikko kyllä kukkii, mutta tavalliset keväiset ei, tuollaiset erikoisemmat narsissit ei kuki vaan naapurin tetet vasta, ja herukasta vasta työntyy sentin pituisia lehtisuppuja - ne ovat olleet kyllä siinä vaiheessa jo muutaman päivän.
Mutta huom! tämä ei ole valitusta, vaan hämäläinen on tyytyväinen kevään verkkaisempaan tahtiin missä pysyy itsekin perässä ja mikä saa kevään kestämään mahdollisimman pitkään.
Kylmänkukista ei mulla näy yhtikäs mitään, mutta syynä on varmaan se, että ovat heittäneet henkensä :-( Nyyh!

Nettimartta kirjoitti...

Surisee, surisee, pihalla ja vähän aivoissakin. Hyörinää ja pyörinää. Niin paljon tehtävää, että lamaantuu. :D

Sulla on keväisiä herkkuja tarjolla vaikka kuinka paljon.

Geranium kirjoitti...

Vihreä on niin tervetullut väri kaiken sen loputtoman valkoisen, mustan ruskean ja harmaan jälkeen! Mahtavan paljon vihreässäkin on eri sävyjä, ei ehdi kyllästyä. Vai voisiko kyllästyminen yhteen ainoaan kasvivihreään olla edes teoriassa mahdollista? Ei.

Upeita sipulista ponnistavia sinulle on tulossa tuon narsissin perusteella. Muhkea!




intopii kirjoitti...

Pirkko, eikö vain! Välillä rintaa puristaa pelkästä tukahdutetusta autuudesta niin, että meinaa oikeasti henki salpautua.

PilviPulla: olen taas jännittämässä lätkää… Latviaa vastaan Suomi näyttää vaan pelaavan niin surkeasti, että. Onneksi puutarha tuo rentoutusta tähän elämäntuskaan (kävin välillä pihalla tuulettumassa ja vuohenputkia nyppimässä, kun matsi meinaa niin ahdistaa).

Tiina, toivottavasti kannustuksesi pätee myös tämän illan matsin jälkeen! 2-2 näyttää TOOOOOOSI pahalta.

Cheri, kukkaLOISTOSTA meillä ei valitettavasti voi puhua, mutta joitakin ihastuttavia ilon aiheita kyllä todella on. Voi onnea!

Purlina, mitä ihmettä, sielläkö jo voikukkia?? Meillä on vain Tosi Komeita Lehtiruusukkeita. JOKA puolella. Toxania lataan ruiskuun viikonloppuna, se on varma. Ny tuloo lähtö.

Sailaaa, taas on matsi menossa :-D Eikä sun tarvitse innostua lätkästä, jos vaikka meitä muita puutarhablogisteja onkin joitakin, joilla jääkiekko sykähdyttää sydäntä melkein yhtä paljon kuin kevään ensimmäinen krookus.

Ehkäpä saaressa kevät tulee myöhemmin, mutta niin tulee talvikin – jos tulee juuri ollenkaan. Suotuisan suven alue kuvaa kyllä varmasti sitä todellista asuinympäristöäsi. Kaupunki on vain salarakas, jolla ei todellisessa elämässä ole sen kummempaa merkitystä ;-)

Nettimartta, panostin viime syksynä tähän keväiseen herkutteluun, ja täytyy sanoa, että kyllä se ihmeesti lämmittää sielua. Ensimmäiset merkit perennakukinnasta tosin ovat käynnissä samaan aikaan, kun kevätkaihonkukkien ja kylmänkukkien ohella tuijottelin tänään joitakin ihmeellisiä terttukukinnon näköisiä sipulikukkia, kunnes tajusin, että ne ovat rönsytiarellan kukintonuppuja. Hö.

Geranium: on onni, että vihreitä on niin monta eri sävyä. Elämä on kovin paljon jännittävämpää näin, täytyy sanoa. Jos olisi olemassa vain ”kasvivihreä”, veikkaan, että vain intohimoisista sekopäisin selviäisi sen kanssa. Vihreissä pitää olla sävyjä! Onneksi onkin.