Rankkaa se on tämä puutarhurointi

Jonkun kommentoijan mielestä olin laatinut itselleni työleirimäisen listan erilaisista toimenpiteistä maaliskuussa, kun epäilin olevani herännyt talviunilta.

Voi olla, että joku ilta kamelin selkä katkeaa, mutta olen silti tyytyväinen siihen, mitä kameli on tähän mennessä saanut aikaan:

• osta Toxania (check)
• osta ruisku Toxania varten (check)
• osta voikukkarauta (check)

Tänään olen ruiskuttanut koko pihan nurmialueet. CHECK ja arrivederci - toivottavasti - kaikille leveälehtisille nurmikolta. Jos ei tällä lähde, ostan lisää Toxania ja ruiskutan uudelleen.

Voikukkarautaa en ole vielä heilutellut, mutta senkin vuoro tulee. Jos Toxan onnnistuu tehtävässään edes auttavasti, luotan siihen, että seuraavassa vaiheessa riittäisi nurmikon kaivelu raudan kanssa. Nyt jos yrittäisi ryhtyä toimeen, saisi rei´ittää koko hiivatin viheriön.

Naapurilta ei ole lainattu jyrsintä, koska sitä ei ollut todellisuudessa tarkoitus lainata. Piti lainata ilmastus- / sammaleenirrotuslaitetta. Ei ole lainattu vielä. Myrkytetään ensin nurmikolta romut hengiltä.

Sitten voisi ilmastoida, ja levittää hiekkaa

• osta lannoitteenlevitin / hiekoitin (check)
• lannoita nurmikko (check)

Nurmikon lannoitus onnistui... semi. Osaan kohdista lannoite jäi ja jämähti, ja poltti vaivaisen nurmikon hengiltä. (Damn.) Osa nurmikosta sen sijaan on jo nyt ilahduttavan terhakka ja vihreä.

Jälkeen

Ennen

Muita toimia (nimim. Laiska töitänsä luettelee): olen suihkuttanut ötökkäsuojaa omenapuille ja kirvojen joka kesä riivaamalle jasmikkeelle, silpunnut vuoren verran oksia, aloittanut kompostin levittämisen kukkapenkkeihin ja siivonnut talven jäljiltä melkein kaikki kukkapenkit.







Ei paljon - niin paljon on edelleen tehtävänä - mutta riittävästi oikeuttaakseen maukkaaseen lepotaukoon (kuva tosin lauantailta).

Riippumaton ihminen.

Lopuksi pari kevätherkkua.

Herra Mies oli löytänyt valtakunnan valtavasta eli Stockmannilta näin herkullisen gluteenittoman kakun äitienpäiväksi. Mangoa ja limettiä. Upposi meikäläiseen kuin kuuma veitsi voihin. Päällisen väri oli kenties aavistuksen pelottava, mutta maku oli aivan hurmaava. Kyllä se 22 vuoden kokemuksella osaa ♥

Ihanat vuokot: puolikerrattu keltavuokko ja valkovuokko 'Green Fingers'.

Maanantaina sain "vuokkopuutarhaani" vielä yhden ekstran, kun puutarhaystävä ja oiva asiantuntija Saila kävi viittilöimässä pihallamme meille ihan yllättäen ja pyytämättä kaikenlaisia hienoja suunnitelmia, ja toi vielä tuliaisiksi pikkuruisen palasen yhtä erikoista vuokkoa, jonka saman tien istutin tuon 'Green Fingersin' viereen. Onpa taas ensi vuonna jotakin odotettavaa!

Äitienpäivänä 2006 saamani rusokirsikka on kasvanut jo lähes kolmemetriseksi. Siitä tulee vielä tämän tontin hurmuri! Kukat ja lehdet yhdessä aiheuttavat minulle aina sydämentykytyksiä... odotan sitä päivää, kun puu on "aikuinen" ja saan viettää äitienpäivän aikaan todellista rusokirsikka-hanamia. Nytkin tarjolla on taas useampia kukkia kuin viime vuonna, mutta on tuo vielä sellainen nuori huntalo... ihana murrosikäinen, joka koreilee niin hyvin kuin osaa.