Jääkiekon MM-kisojen ensimmäinen ottelu onneksi vähän lämmittää; ainakin toistaiseksi Suomi johtaa Tanskaa 3-0. Tilanne on parempi kuin edellisissä kisoissa :-)
Eilen istutin jo ensimmäiset perennahankinnat! Maahan pääsi Helsingin messuilta Tommolan tilalta ostettu tarhakurjenmiekka 'Orkidea', sekä hankinta, jota en ikikuunaan uskonut tekeväni.
Minulla on portinpielen penkissä iso saksan- ja tarhakurjenmiekka-alue, joka kaipasi jotakin aivan muuta rinnalleen. Kierros Keravan Muhevaisessa jätti ajatuksen kytemään: voisiko siinä olla vuorenkilpeä? Siis vuorenkilpeä, maailman kaikista kasveista! No kun Muhevaisessa oli myynnissä lajiketta 'Rotblum', joiden lehti punertaa hienosti, ja joiden kukan toivon olevan muuta kuin se peruspinkki (mainittiin myyntilapuissa punaiseksi). Niitä minä sitten kolme kappaletta ostin, ja kotona vielä pilkoin niitä siten, että sain maahan viisi herttaisen pientä ruusuketta. Olen älyttömän tyytyväinen: kasvit sopivat yhteen mielestäni ihan mainiosti. Vuorenkilpien takana on vielä - kylläkin vähän väärässä paikassa, oikein paahteisella alueella - 'Desdemona' -kallionauhusta, joten sieltä saadaan komppausta vuorenkilpien lehden punerrukseen.
Penkin etureunaan ostin vielä punakukkaista patjarikkoa, jonka lehdet olivat sopivasti heleän, raikkaan vihreitä - taas vähän erilaista kuin mitä siinä muutoin on.
Olohuoneen ikkunasta näkyvä maisema alkaa myös pikkuhiljaa saada jotakin muuta sisältöä kuin naapurin mummon. Sitä varten hankin korkeutta (ja suojaa) tuomaan sirotuomipihlajan, ja mielenkiintoiseksi väriksi lännenheisiangervo 'Center glow':n, jolle ei kyllä luvattu kestävyydeksi kuin I-?, mutta uskon sen pärjäävän, kun laji muutenkin selviää hyvin näillä leveysasteilla.
Aivan valtavan ihana kurillienkirsikka oli viittä vaille lähdössä mukaan myös, mutta jätin sen vielä kauppaan. Meidän savimaa kun ei aivan vastaa sen hiekkapitoisen maan vaatimuksia... Ehkä sitten, jos tässä remontin yhteydessä - penkissä on tällä hetkellä kaikennäköisiä perennoita, jotka pitää joka tapauksessa kaivaa näkösuojaistutuksen tieltä ylös - jaksan tehdä mittavaa maanparannustyötä ja lisätä maahan rutkasti hiekkaa. Puu olisi kyllä aivan ihana <3
Nyt takaisin jääkiekon pariin. Parempaa säätä vapun jatkoksi toivottelen teille kaikille!
2 kommenttia:
Jeh, jääkiekkohan päättyi vallan mainiosti!
Enpä tiennyt että olemme niin kasvisamiksia, kun minäkään en ikinä voisi kuvitella hankkivani vuorenkilpeä, vaikka se ansiokas kasvi onkin (mutta niin kovin tylsä). Mutta annas, kun joku on keksinyt lyödä tylsyyden uudella värillä niin a-vot!
Oi, sirotuomipihlaja minullakin on, se on niiiiin ihana. Ja kyllä varmaan se kuriilienkirsikkakin voisi teille kotiutua. Ei kai mäen päällä nyt niin raskas savimaa voi olla?
Vuorenkilpi on ihme kasvi. En tykkää siitä lainkaan, mutta silti sitä - entisten omistajien peruina - on pihalla vaikka kuinka. Käytän sitä aidanaluskasvina: toivon sen peittoavan leveillä lehdillään ainakin osan (naapurin puolelta tulevista) rikkaruohoista. Eikähän sen kukinta nyt ihan sietämätön ole; kukat antavat kivasti väriä kevään keskelle, kun juuri muuta ei vielä ole.
Mutta että nyt minä menin ja ostin sitä, omalla rahalla, ja sijoitin sen vielä melkein "paraatipaikalle". HÄH???? Sekaisinko olen? No, katellaan :-D On mulla pieni luottamus siihen, että valinta ei ollut täysin tollo.
Kuriilienkirsikan hankinta on VAKAVA kysymys. Ostanko sellaisen, tökkään maahan, totean "herran haltuun" ja asetan sen tieten tahtoen hengen vaaraan, vai ryhdynkö mittaviin maanparannustoimiin (jotka ovat vastoin "jos ei hemmottelematta kasva niin olkoon kasvamatta" -periaatettani). Siinä mulla riittää pohtimista.
Mutta ihana se olisi...
Lähetä kommentti