Houkutuksen käärme nostaa päätään.

Nyt se on kyllä lähempänä kuin koskaan aiemmin. Voi olla, että tänä vuonna lopultakin pääsisin lähtemään Tukholman puutarhamessuille. Tämä on ollut haaveena jo usean vuoden ajan, mutta nyt haaveen toteutuminen näyttää todennäköisemmältä kuin koskaan! Olen jo katsellut Siljaa "sillä silmällä", ja ihan vähän salaa haaveillut laivamatkan tekemisestä ei-lapsen-kanssa-matkustavan tyyliin, sitten levolliset unet, ja aamulla täydessä iskussa koko päiväksi Älvsjön "paratiisiin". Sieltä kassit ja pussit täynnä takaisin laivalle, ja nautiskelemaan taas jostakin mukavasta keinuvassa hotellissa.

Tosin ekstrahienoa olisi, jos laivalla olisi seuraa; en pidä ihan 110-prosenttisen mukavana ajatusta illastamisesta yksin. Mutta toisaalta sekin menee: tykkään kyllä katsella ihmisvilinää, merimaisemaan en kyllästy koskaan, ja viihdyn omassakin seurassani. Olisi silti aika mainiota saada höpötellä päivän löydöistään (voiko puutarhamessuilta tehdä löytöjä?) jonkun yhtä innostuneen kanssa. Käsittämätöntä, ettei kasvotusten tavattavaan tuttavapiiriin oikeasti kuulu yhtään puutarhaentusiastia! Teitä sfäärituttuja onneksi riittää!

Joka tapauksessa: lauantai-iltapäivänä 26.3. ajattelin astua laivaan, sillä lauantaiaamupäivän aion viettää Eka Vekaran kanssa leivontakurssilla, ja sitähän ei voi jättää väliin. Messuilen sitten sunnuntain, ja olen taas turvallisesti kotimaan kamaralla maanantaiaamusella.

Hui, kun houkuttaa!! Olen jo nyt ihan täpinässä, vaikka messujen alkuunkin on yli kuukausi aikaa, enkä ole lainkaan varma, että matka edes toteutuu. Eipä onneksi kukaan estä isoja haaveilemasta.