Ei taida 'Black lace' ensi kesänä kukkia viime kesän oksillaan. Aktiivisesti unohdin oksien suojaamisen, ja nyt vähän harmittaa. Pakkasta on vähemmän kuin pohjoisimmissa osissa kotimaatamme, myönnän sen auliisti, mutta ei Sambucus taida selvitä närästymättä - 22 asteestakaan. Ihan ei lumimassa yllä metrin korkeudelle sitä suojaamaan, vaikka tämä päivä on ansiokkaasti - erityisesti pääkaupungin liepeillä - valkoista höytyvää lisännyt.
Onneksi ei tarvitse (enää) ajaa Helsinkiin töihin. Tänään työmatka olisi voinut hieman kestää. Karsean näköisiä olivat kuvat medioissa. Pohjoisesta tänne aikanaan muuttaneena en voi välttyä ajattelemasta tuhannennen kerran, että opetelkaa, pöllöt, ajamaan talvella. Kymmeniä ja taas kymmeniä autoja rutussa siellä ja täällä... se ei kuulkaa ole mikään kumma, jos kahden auton turvaväliin mahtuu juuri ja juuri hammastikku. Ajakaa kauempana toisistanne, prkl!!! Käyttäkää sumuvaloja!! Ja järkeä, kiitos, myös!
Uskokaa tai älkää: 60 kilometrin päässä Helsingistä paistoi koko päivän aurinko. Ko-ko päi-vän. Vasta vartin yli neljä alkoi näyttää siltä, että oli helppoa laittaa pillit päivältä pussiin ja lähteä ajelemaan auringonlaskuun (vaikka ajoinkin vain pohjoisesta etelään päin) ennen kuin sää edes yrittää huonontua. Kotokulmilla alkoi pienesti pyryttää, mutta mitään Helsingin vertaista ei täällä näkynyt, vaikka Herra Mies posket kulmakarvoihin saakka punaisena tekikin lumitöitä pihalla, kun sinne kaarsin.
Ilta on mennyt ihanasti vällyihin kääriytyneenä ja Gardeners´ Worldia lehteillen. Monty Donkin kirjoittaa aloittavansa siemenkylvöt vasta helmikuussa; minun ei tarvitse siis lainkaan potea huonoa omaatuntoa siitä, että en ole korvaani siemenpussien suuntaan lotkauttanut. Joko pitäisi...?
Huomenna ehkä juuri ja juuri ehtisin, mutta sunnuntaina pitää käydä äänestämässä kärtyistä valtiomiestä tasavallan presidentiksi. Kyllä se ääni Niinistölle kaikuu, vaikka Haavistokin on ollut erinomainen vaalitenteissä. En vain usko, että muutama kriisityö maailmalla antaa hänelle riittävästi valmiuksia Suomen asioiden edistämiseen niissä forumeissa, missä Suomen presidentti liikkuu.
Sunnuntaina lähden lisäksi seilaamaan kohti läntistä naapurimaatamme. Reissulla olisi aikaa viettää laatuaikaa ihan itsensä kanssa Tukholman vanhassa kaupungissa, mutta yhtään ei huvita lähteä kävelemään sinne. Ei sitten yhtään. Taidan tehdä tylsyyden maailmanennätyksen ja jäädä laivaan koko ajaksi. Vai ottaisinko kameran mukaan ja tekisin tutkielmaa Gamla Stanin taloista...?
Ehkäpä ensi viikolla näette, mihin ratkaisuun päädyin. Saatte kuvakavalkadin joko vanhoista taloista tai laivan ikkunoista otetuista "maisemista".
Valoisaa Valon päivän iltatunnelmaa!
5 kommenttia:
Vai jäi selja ilman suojaa. Minun samanlaiseni eli muutaman vuoden ilman suojaa ja viime keväänä nöksähti eikä toennut. Vaikka suojana oli se metri lunta. Niin että. Mistäs sitä tietää.
Minun ääneni meni kyllä Haavistolle niin että viuhahti. Niinistö on minusta jotenkin... epämiellyttävä. Ja puhui jo itsensä ihan ristiin, sanoin ensin yhdessä haastattelussa yhtä ja siiten seuraavassa täysin vastakkaista (talouden kasvusta). Tuuliviiriys on naisten etuoikeus ja presidentiltä se oikeus evättäköön joka tapauksessa. Enkä oikeistoa äänestäisi, ellei toisena vaihtoehtona olisi persu. Siis se kirosana ;-) Vaikka puolueella ei olekaan presidentin tehtävälle niin suurta painoarvoa. Mutta Haavisto on my man.
Joo, jestas, ei tänään munkaan tarvinnut lähteä liikkeelle mihinkään, mutta samaa turvavälin puutetta mietin joka kerta ajaessani ja myös tänään uutisia katsoessani, kun näyttivät jotakin liikennepätkää. Siellä on autoilla väliä yhden henkilöauton verran ja missä kelissä! Ja motarilla, niinku! Hei, hal-loooo!!
Onneksi et ollut siellä vaan toisaalla. Ei oo herkkua tuollainen, ei!
Mitä, teetkö harjoituskierroksen laivalla jo nyt ;-) Käy ny ihmeessä gamla stanissa, se on niiiiiin ihana!
Saa nähdä, miten seljan käy. Se on kyllä jo kolmisen vuotta pihassamme urheasti talvetkin ohittanut, mutta eihän sitä ikinä tiedä.
Joo, harjoituskierros on vähän niinkuin virkavelvollisuus tällä hetkellä. Toivottavasti kohta päästään varaamaan laivalippuja messuillekin; sinnehän ei ole kuin kaksi kuukautta!! Jännitän ihan intona, mahtaako posti taas tuoda edullisen risteilytarjouksen tullessaan... Hyökkään haukkana koneelle heti, kun sellainen tulee. (HUOM. Kun, ei jos.) Varaudu!
Täytyypä todella ihmetellä tuota, että talvi A I N A yllättää eteläisen Suomen autokuskit?? ..ja se turvaväli näyttää unohtuneen taas jonnekin ja sitten liian moni joutuukärsimään muutamien törttöilystä
Toivottavasti seljasi nyt kestää nämä pakkaset, minä jännitän minun sinisen kääpiövalkokuusen puolesta...
Kiva olisi kyllä nähdä kuvia niistä vanhankaupungin taloista;)
ansa: sanopa muuta. Itse muutun sitä tasaisemmaksi kuljettajaksi, mitä enemmän on a) pakkasta, b) lunta, c) jäätä. Pidän kovasti peukkuja kuusellesi!
pioni: no, ei niitä kyllä tullut juuri otetuksi...
Lähetä kommentti