Aamu aukeni aurinkoisena. Heräsin poikkeuksellisen myöhään, vasta vähän ennen yhdeksää, mutta ylösnouseminen oli kyllä tämänikäiselle ihmiselle huomattavan notkea, kun tajusin, että ulkoa tulee huikea valo.
Ensimmäisenä päätin kokeilla uusia pensassaksiani. On ehkä vähän hifistelyä ostaa pensassakset muutamaa tuijaa varten, mutta mitäpä sitä ei ihminen harrastuksensa eteen tekisi.
Ja kylläpä sakset tekivätkin hyvää jälkeä. Käytävän puoleinen reuna leikattu...
Hei jee!! Alppikärhössä 'Stolwijk Gold' on nuppuja. Viime vuonna joku inha kärhökääriäinen kävi nälvimässä kaikki nuput, jospa tänä vuonna näkisin, miltä tämä näyttää kukkivana. Nuppuja on enemmän kuin tämä yksi, joten toivoa olisi.
Tässä tämän päivän puuhamaa. Raivaa ja kitke, aikaa kuusi tuntia. Mars, mars.
Aiempien päivien vesisateet eivät näy tässä ihan maan päälle saakka, mutta vähän kun ruopaisi, kuopan pohjalle jäi lätäkkö. Voikukat lähtivät vielä suhteellisen vaivatta, mutta joku tympeä rikkaruoho, johon en halua tutustua nimiasteella, kasvattaa järkyttävän pitkän paalujuuren, jota ei saa ylös sitten millään.
Savimaa 1 - metallilapio 0.
Täytyy tosin myöntää, että tuo lapio oli taatusti muutenkin joku maanantaikappale. Olen joutunut taivuttelemaan tuota takaisin ruotuun melko monta kertaa. Nyt en enää jaksanut - lapio lensi roskiin.
Raivausurakka tuotti onneksi silminnähtävän tuloksenkin. Muuten olis voinut vähän harmittaa.
Etenin raivaushommissa niin hyvin, että pääsin jo vähän istuttamaankin. Heucheraryhmä muotoutui parin uuden sukulaisensa kera (lähi-Muhevaisessa oli aivan ihania keijunkukkia myynnissä ♥ ♥) ja niiden vasemmalle puolelle siirsin kaikki kultatyräkit, mitä pihalta löysin (ja pari Muhevaisesta ostettua täydennystä...)
Kolmantena vuonna hän nousee. Näyttää siltä, että tämä on saksankirvelille hyvä kevät.
Siippa tempaisi! Saimme jo viime syksynä lankomieheltä joutilaita laudanpätkiä, ja jostakin syystä eilinen oli se päivä, jolloin Herra Mies ryhtyi tekemään näistä sitä, mihin laudat oli tarkoitettu. Nämä kun pinotaan sopivasti päällekkäin, näistä syntyy yrttipyramidi. Pinotaan kaksi suurinta päällekkäin, niiden päälle vinottain kaksi seuraavaa, sitten taas kaksi, kaksi ja päällimmäiseksi yksi pienin.
Jahka saadaan paikoilleen, esittelen lopputuloksen kuvien kera.
Puutarhurin hattu sai tänään kyytiä, mutta eipä haittaa
Oli hieno päivä.
5 kommenttia:
Yrttipyramidi, vau. Kuulostaa hienolta. Odotan kuvia. Heti lähti pari ideaa omassakin mielessä lentoon.
No niin, tulihan se hieno päivä sieltä!
Mahtavalta näyttää, suurensin kaikki kuvat ja hihkuin ilosta! Vau tuija-aita, vau yrttipyramidi, vau vau vau kukkapenkin siivous ja... no joo, savimaa ja pikkulapio... mä otan yleensä koiranputket ja voikukat ison pistolapion kanssa, sori vaan viereiset kasvit ja liljansipulit, paloittelusurmaaja liikkeellä taas.
Löysin muuten tänään pihaltani kirjavalehtisen voikukan, onpi aika hieno! Haluatko? ;-) (Myyn eniten tarjoavalle :-D)
Vaalean vihreää: siitä tulee aika kiva. Näimme idean muistaakseni Marketanpuistossa Espoossa, ja totesimme, että tuon ehkä osaamme tehdä itsekin :-) Nyt sille on jo paikkakin mietittynä.
Saila, arvaa vaan, mikä intohimo syttyi tuohon kirjavalehtiseen voikukkaan! Ei tasan mikään. Kiitos myötäelämisestä päivän puuhissa, kivaa kyllä oli! Mutta kyllä tänne vielä sullekin rikkikksiä jäi :-D Tervetuloa.
Hei makee yrttipyramidin alku! Tuskin maltan odottaa sitä kasattuna kera yrttien! Mun tarttis varmaan kans hommata kunnon pensassakset tuija-aidoilleni, pikkusilla sekatööreillä aikas nyhräämistä.
Pirkko, jos tuosta pyramidista tulee edes etäisesti esikuvansa näköinen, siitä tulee aika kiva. Testattiin kuivaharjoitteluna tuon kokoaminen, mutta en pöljä tajunnut silloin kuvata. Ehkä näette sen kuitenkin vasta valmiina ;-)
Pensassakset ovat aika mellevä kapistus. Sekatöörien kanssa menee aika lailla aikaa, vaikka tarkkaa jälkeä saakin lopputulokseksi.
Lähetä kommentti