Oltiin koolla kuudestaan: Me, Myself, I, Minä, Mää ja Meikäläinen. Tsempattiin ja kannustettiin toinen toisiamme ja iloittiin kevätkauden aloittamisesta. "Mää sain kitketyksi rikkaruohot omenapuiden alta." "Mahtavaa!", sanoin minä. "Meikäläinen leikkasi marjapensaista taas pari vanhaa oksaa pois." Myself nosti peukkua ylös. Me ja I leikkelivät omppupuista vesiversoja ja Minä kuorin talvisuojat tuijista.
Yhdessä ihasteltiin sipulikukkien alkuja ja todettiin, että sieltä se kevätkaihonkukka taas aloittaa maallisen vaelluksensa kohti laveampaa pinta-alaa. Nyppäiltiin muutama kuunliljan törröttämään jäänyt kukkavarsi varovasti irti ja oiottiin tuulenpuhurissa toisiinsa sotkeutuneita Onni-ruusunuorukaisen oksia.
On se niin väärin, että tuli ilta. Ja että ihmisellä on muutakin elämää.
6 kommenttia:
Hienosti kannustettu ja kehuttu!
Eihän sitä ilman kannustusta mitään kukaan koskaan viitsi tehdä!
Meillä onneksi kissat ovat oikein päteviä kannustamisessa. Ei tartte ite.
Mää kannustan niitä sipulikukkien piippoja! Tehoaa se.
Hyvä idea! Pitäis muistaa joka päivä kehua itseään(kin) - se tekis hyvää :)
Keväällä ei kyllä tarttis olla muuta kuin puutarhaelämää ...
Ihan paras porukka sulla :)
Onpa hyvä työtiimi :-D
Ja ihan samaa mieltä, pehvaan (jonkun muun) vaan kaikki muu häiritsevä työ!
Kiitos, kaikki. On se niin ihanaa, kun täällä on (vaan) ymmärtäväisiä ystäviä ♥
Kuvittelin koko porukan samaan kuvaan tekemässä noita asioita. Nykyäänhän kuvia voi manipuloida, ennen se tehtiin unohtamalla siirtää kuvakelaa kamerassa seuraavaan kuvaan. :D (olen onnistunut siinä)
Paljon sait(te) kyllä aikaiseksi!
Hyvää kevättä!
Lähetä kommentti