Amatööri puutarhaharrastelija, aktiivinen marttailija ja ammattimainen taivaanrannanmaalari kirjoittaa puutarhasta ja muista itselleen rakkaista aiheista.



tiistai 19. toukokuuta 2015

Lastentarha hiekkalaatikolla (-ssa)

Eka Vekaran hiekkalaatikkoajat alkavat olla kutakuinkin ohitse. Siksi en ole erityisemmin katsellut koko lootaan. Nyt silmä osui siihen, kun tajusin, että se vihertää.

Minulla on siellä karhunlaukkavauvala ♥!


Toisia lapsosia, ei enää niin pieniä, yhden lavakauluksen siemenkippausaluella. Nämä ovat ihan eläviä kasveja niistä pioninsiemenistä, joita kaksi vai kolme vuotta paapoin eikä niistä tullut yhtään mitään. Kunnes lopulta kippasin ne tähän, ja kipattuani tajusin, että niissä on valtavan pitkät sirkkajuuret.

Noita on tuossa neljä, vaikka yksi jää tuossa oikealla kahden kookkaamman keskelle piiloon. Kaikki eivät näytä keskenään ihan samoilta lajeilta, joten jännittäviä aikoja tulevina vuosina edessä!

Saila kyseli erään kerran näistä minun haltiankukistani. Silloin kerroin, että minulla on 'Spring Symphonya'. No jo, on niitäkin, tuossa edessä. Takana on nimilappujen mukaan lajiketta 'Crow Feather', vaikka melkein sanoisin, että lappuset ovat nyt jotenkin sekaisin.
Muissa blogeissa on iloittu varjohiippojen kukinnasta, ja olen sanonut, että meillä ei vielä kukita. Olen tuijottanut väärää hiippaa. Täällähän ollaan täydessä vauhdissa! Mikä sitten lieneekään - en muistanut edes omistavani tällaista.

Ihana on!

Kuva tarkentui huonosti, mutta tuossa sitä on naapurisopua kerrakseen. Leppis ja liljakukko sulassa sovussa varjoliljan lehtien uumenissa.

En viitsinyt alkaa liiskata kukkoa, olkoon siellä. Jos tulee sormien ulottuville, sitten voin naksauttaa.
Rouva kirjosieppo kävi tervehtimässä. Herrakin on pyörinyt pönttöjen tarkistuksella, mutta nyt hän oli muualla liesussa.

On se ihmeellistä, miten pienellä pyörimisellä tuolla plantaasilla saa itselleen hyvän mielen. Päivä on mennyt tiukasti asiaa kuunnellessa, kahdessakin eri tilaisuudessa, ja koska olin päivän poissa työpaikalta, tein työt sitten alkuillasta... onneksi ei ollut tullut kovin montaa sähköpostia, jotka edellyttivät toimenpiteitä. Riittävästi kuitenkin - siksipä on niin äärettömän ihanaa saada harppoa pihalla pieniä ja vielä pienempiä ihmeitä ihastellessa.

Meillä on karhunlaukan jättiperhe! Voi että...!

2 kommenttia:

Saila kirjoitti...

Oi mikä suurperhe! ♥
Tuo on tarhavarjohiippa. Pakotin sut kerran ostamaan sellaisen, kun oltiin Taimia/Puutarhanikkareilla ja siellä oli syysale (maksoi varmaan euron).

intopii kirjoitti...

Eikö ole mahtava!

Ai, on se ihanaa, että minulla on sinut :-D Oot minun muistini. En olis ikinä ikinä ikinä muistanut. Tarhavarjosaila. Nyt muistan.