Kävin vaihtamassa neuleen, jonka Herra Mies eilen itselleen osti, mutta totesi kotona neuletta sovitellessaan, että tuote oli kutistunut matkalla kaupasta kotiin. Onneksi myymälässä oli vielä normaalikokoisiakin neuleita, joten vaihto onnistui sujuvasti.
Myymälän käytävät olivat täynnä ihmisiä, ja se "hieman ärsyttävä" juontopapatus täytti korvat ja silmät ja suut, joten neule-episodin jälkeen pakenin kauppakeskuksen muihin myymälöihin. Siellä kierrellessäni tulin ajatelleeksi, että katselenpa jo pakkaustarvikkeita joulua varten. Löysin aivan mahtavia aarteita Tiimarista ja Anttilasta, ja Anttilasta löysin jopa yhden joululahjankin. Wau, mikä onnistuminen! Lahja löytyi nimittäin henkilölle, jolle yleensä ei ole helppoa keksiä mitään. Hyvä, minä!!
Pyörimisen jälkeen oli aika mennä neuvoa-antavalle. Kahvin ja mustaherukkaleivoksen äärelle sain sitten ystävättärenkin seurakseni. Kolmen ostoskassin ja Herra Miehen lahjoittaman uuden ihanan laukun joukkoon sain pienen paketin ystävättäreltä, joten näytin kyllä todelliselta shoppailijalta jo siinä vaiheessa, kun olimme vasta menossa myrskyn silmään.
Koska hänellä ei ollut suunniteltua listaa, aloitimme sieltä, minne minun piti mennä, eli kirjamaailmasta. Toivottu teos lankomiehelle, tuossa! Mauri Kunnasta, haa, lahja Eka Vekaralle. Ostikohan Herra Mies sen jo eilen? Puhelin käteen ja soittamaan. Ei ostanut, Mauri kassiin. Pientä kiertelyä, ja ihan ex tempore -kirja ihmiselle, joka sitä ei todellakaan osaa odottaa (saattaa lukea tätä, joten ei voi paljastaa...) Kolme kirjaa viidessä minuutissa. Ällistys!
Sitten käytäviä eteenpäin. Veitsisetti, jota menin hakemaan, oli myyty loppuun. Harmi, mutta ei mikään ihme. Laguiolen kuuden pihviveitsen sarja oli 12,90 eli käytännössä täysin ilmainen. Niin laadukkaita ja kauniita veitsiä on vaikeaa löytää noin edullisesti enää ikinä. Illan ainoa pettymys oli ikävä kyllä sitten ihan merkittävä. Tätini olisi gourmandina arvostanut veitsiä, tiedän sen. Pettymystä lievensi ihan yllättäen vastaan tullut kaunis puinen teepussien säilytykseen tarkoitettu kannellinen rasia, jollaista olen etsinyt jo jonkin aikaa. Se päätyi kainaloon, hurraa!
Minnekäs kaksi lapsista vapaata perheenäitiä seuraavaksi suunnistaa? Lastenvaateosastolle, tottakai. Ystävätär parka raahaa jo apuna osaa minun kasseistani, ja katselukäsistä alkaa olla pulaa. Niinpä jätän hänen hoteisiinsa kaikki kantamukseni ja painelen pikapikaa parkkihalliin hakemaan ostoskärryjä, artikkelia, jota Herra Mies vannotti olemaan hakematta. Sorry, honey, muttakatoppako se todella tuli tarpeeseen!
Niinpä me hyökkäysvaunulliset jatkoimme kädet vapaina sekä ostoskasseista että jälkikasvusta, ja koimme mahtavia onnistumisen elämyksiä. Barbapapa-kirja, pikkuprinsessalle ystävättären perheessä ja kummitytölle sisarineen meidän puolella. Pöydällä pidettävä jalkapallopeli, mahtava joululahja Eka Vekaralle! Myös ystävätär osti pelin omalle pojalleen. Ja kauko-ohjattava helikopteri, sen voisi ostaa jonkun toisen puolesta, joka kohta kuitenkin kysyy, mitä EV:lle voisi hankkia jouluksi. Tsäm, kaksi kärpästä -eikun kolme- lähes samalla seisomalla. Ja tuossa vielä Star Wars -värityskirja, EV hullaantuu siitä!! MITÄ, se maksaa 2,90. Aivan mahtava löytö!
Ei ole montaa päivää, kun Herra Miehen kanssa pohdimme, että seitsemänvuotiaalle saattaa olla jo vaikeaa löytää mieluisia lahjoja. Ja yhtäkkiä minulla oli niitä neljä. Kiitos, Hullut Päivät, kiitos!!
Kiersimme Hyvinä Aviovaimoina myös miestenvaateosaston läpi, mutta tällä kertaa sieltä ei tarttunut mukaan mitään. Sitten annoimme itsellemme luvan siirtyä naisten hepenien joukkoon, mistä ystävätär tekikin huikean ihanan hamehankinnan. Todella hyvä löytö, ja sopi hänelle erinomaisesti. Kyllä nyt kelpaa lähteä kohti talven tilaisuuksia.
Minun henk.koht. hankintani rajoittuivat sukkahousu- ja päivävoideosastolle, joten en päässyt lainkaan samalle tasolle hänen kanssaan. Viittä vaille myymälän sulkeutumisen silmäni osuivat vielä äidilleni täydelliseen kaulakoruun, ja minuuttia vaille myymälän sulkeutumisen teimme ystävättären kanssa vielä täydellisemmän löydön, mutta siitäkään en paljastumisen pelossa voi kertoa enempää.
Summa summarum, ihan MIELETÖN onnistuminen kaiken kaikkiaan, vaikka veitset jäivätkin saamatta. Mieletön. Olen niin tyytyväinen tähän päivään, ettei mitään rajaa.
Ja kun pääsin parkkihallistakin verraten nopeasti ulos onnistuneiden, joskin hieman epätavanomaisten reitinvalintojen tuloksena, vaikka poistumisruuhka oli aikamoinen, saatoin todellakin olla riemuissani.
Kotona sain sitten käyttää jonkin verran mielikuvitusta, että saisin EV:lle hankitut lahjat piiloon. Onneksi ihmisellä on iso ja epäjärjestyksessä oleva autotalli. Sinne on helppoa kätkeä vaikka mitä. Muistuttakaa sitten, että ostokset ovat Ikean kassissa ikkunaseinän puolella, lähellä vanhaa mappihyllyä :-D
Ystävättären antamasta pussukasta paljastui todellisia aarteita: suosikkiherkkujani Vihreitä kuulia (yritän säästää jouluun saakka, HAH) ja Omareita (avasin jo...) sekä meille molemmille harrastuksen myötä ajankohtainen Laila Hirvisaaren teos Minä, Katariina. Hauska sattuma: olin pohtinut, ostaisinko kirjan hänelle joululahjaksi ;-) (En mä nyt sitten osta; ehdit ensin!) Tästä tulee jännittävää: en ole eläessäni lukenut yhtään riviä Hirvisaarta (tai Hietamiestä), mikä paljastus hämmästytti Herra Miestä.
Eivätkä päivän ilonaiheet päättyneet vielä siihenkään. Pirkko oli Elämää ja elämyksiä -blogissaan halunnut antaa minulle alla olevan Sunshine Awardin! Voi mahdoton, että ilta menee ihan Naantalin aurinkona.
Tunnustukseen kuuluu muutama kysymys, joihin vastaukset tässä:
Lempinumero: ollut aina, aivan lapsuudesta saakka, 8
Alkoholiton suosikkijuoma: saako nimetä kaksi? Karpalovissy ja Pepsi Max
Lempieläin: Ehkä peipponen. Sen saapumisen ja laulun tuottamaa riemua on vaikeaa ohittaa. Olen myös aina rakastanut gepardeja, ne ovat huikean kauniita.
Facebook vai Twitter: en ymmärrä kummankaan päälle ollenkaan
Intohimoni: puutarhanhoito, nykymasiksesta huolimatta. Puutarhakirjat ja -lehdet. Joulu. Joulukirjat ja -lehdet.
Suosikkiviikonpäivä: sunnuntai, ihana sunnuntai
Suosikkikukka: kurjenmiekka eli iiris, jokainen suvun edustaja
Koska näitä tunnustuksia on aina hauskaa saada ja antaa, ja niihin annetut vastaukset ovat joka kerta yhtä kiehtovia, jaan tunnustuksen eteenpäin Saaripalstan Sailalle, Rosmariini & Timjamille Salaisessa puutarhassa, Nettimartalle omassa blogissaan, Omenamintulle sekä Millanille. Olkaapa hyvä!
Nyt, kun vastasin noihin kysymyksiin, muistin sittenkin toisen pettymyksen tälle päivälle, vielä isomman kuin veitsisarjan puuttuminen. Kun tulin kotiin, Herra Mies kysyi, että no ostitko sinä niitä joululehtiä, joita eilen näin monta? Voi ¤%%¤#"!!#¤&//()==)/&%¤##""##. No en muistanut niitä ollenkaan. Siis että minä en muistanut ostaa joululehtiä, vaikka ihana mieheni, kyllä, se, jollaisia aarteita löytää Lapin yliopistosta, huom. Sailalle, niistä minulle erikseen eilen sanoi ja muistutti. Ajatelkaas sitä, ja sitä, että minä, jouluhörhöjen jouluhörhö, U-NOH-DIN.
Nyt hävettää. Hävettäisi vielä enemmän ellei unohdukseni antaisi minulle hyvän syyn mennä niitä pian kauppaan etsimään :-D
20 kommenttia:
Hei, ihanaa, huomenna saat mennä räpeltämään joululehtihyllyjä ILMAN kymmentä kauppakassia!
Voi kiitos tunnustuksesta, kysymykset ovat kyllä tosi haastavat eikä minulla ole hajuakaan miten vastaisin niistä yhteenkään, mutta yritetään!
Kuulostaapa todella onnistuneelta reissulta. Ja uuvuttavalta! Oi onneksi minun ei kai tänä jouluna VIHDOIN JA VIIMEIN tarvitse ostaa ensimmäistäkään joululahjaa! Jee! Eikä viettää joulua muutenkaan! Jeejee!
Ja kaikista paikoista juuri täällä siitä riemuitsen, siis hieman surkea tilannetaju, myönnetään.
Mitäköhän kursseja siellä Lapin yliopistossa on...?
Ai niin hei, Ranskassa on kyllä Laguioleja tuohon hintaan, sieltä olen ostanut oman settini tuohon hintaan. Olen sinuun yhteydessä jos menen, mutta tämänhetkisessä rahatilanteessa en usko että toteutuu lähikuukausina.
Joo mut hei, olisinko ollut niin pron näköinen, jos ostoskärryssäni päällimmäisenä olisi ollut vielä kassillinen joululehtiä :-D
Reissu oli ihan uskomattoman onnistunut, eikä lainkaan uuvuttava, juuri siksi, että se oli onnistunut. Tällaisia ostosreissuja osuu yksi tuhanteen ostoksillakäyntipäivään; olen SURKEA shoppailija.
Voi sinua antijouluihmistä. Ymmärrän sitä kyllä, joulu voi olla ihan kamalaa aikaa ihmiselle. Minulle se vain ei ole sitä.
Lapin yliopistossa voi opiskella vaikka mitä mukavaa kuten hallinto-oikeutta. Taiteiden tiedekunta saattaisi antaa kuitenkin sinulle eniten... ja onhan siellä myös matkailualan koulutusohjelma. Ja Arktinen keskus, ja vaikka mitä.
www.ulapland.fi, käy tutustumassa pohjoisen aarteisiin ;-D
Älä nyt tästä veitsiasiasta huolta kanna, keskitytään nyt vaan siihen joulukuusenjalkaan. Hemmetti, pitääkin muistaa käydä siellä Fiskarsissa, jossa niitä täällä Suomessa myydään.
Kuulostaa ihan maksetulta mainokselta, tuo shoppailureissusi! Mutta taisi Hullutpäivät jo päättyä, joten ehkä sitten ei ;)
Mä olen surkimus-shoppari nykyään, mutta Käsityömessuilla aina herään henkiin, marraskuussahan ne taas tänne Treelle tulee.
Kiva, että aurinkoinen tunnustus ilahdutti :) sun postaukset jaksaa aina ilahduttaa :)
Jösses, mikä kaupparetki ja vielä onnistumisia täynnä.
Kiitti tunnustuksesta, palaillaan...
Pirkko, voi, kun olisinkin saanut jotain takaisinkin siitä määrästä, jonka Stockalla käytin ;-D Ei vainkaan, itse asiassa tein ihan oikeasti löytöjä, noista ei kassakriisiä syntynyt mitenkään päin.
Minun seuraava täsmäiskuni ovat varmaan Naisten Joulumessut Helsingin Wanhassa Satamassa.
Nettimartta: eikö vain! Olisit vielä ällistyneempi, jos tuntisit minut ja maineeni maailman surkeimpana ostosten tekijänä. Mukana ollut ystävättäreni oli hämmentyneen huvittunut erotessamme - hän kun tuntee maineeni.
Oho, mikä ostosreissu :-O
Olen niin antishoppailija kuin voi olla.
(paitsi puutarha tai käsityöjuttuja ei lasketa)
Naisten joulumessut kuulostaa lumoavalta-Miksi kaikki on aina Helsingissä*hmph*
Kiitos tunnustuksesta <3
R&T, sanopa muuta. Puutarhashopping minulta sujuu kuin koskenlasku, yhtä huimaavaa vauhtia, mutta muu on tervanjuontia.
Naisten Joulumessujen vuoksi kannattaa kyllä lähteä tulemaan maalikylille sieltä Varsinaisesta Suomesta asti. KANNATTAA. Usko pois. Siellä on ihanaa.
Ole hyvä ♥
Voi hitsi, lähes täydellinen ostosreissu. Mutta voit mennä piakoin uudestaan hakemaan niitä joululehtiä (joita minä en ole huomannut vielä, mutta Blossan hain tänään;))
pioni, kauppaan olisi kyllä mentävä; minulta loppuivat säilöntätölkit. Samalla SAATTAA joku joululehtikin kassiin livahtaa... emmie varmaksi tiijä.
Glögi voisikin olla hyvä matkatuliainen viikonloppuna edessä olevalle kyläilyreissullemme ystävättären perheen luo. Hyvä, kun se on nyt pyörinyt tässä "agendalla".
Yllytä yllytyshullua ;) pitää googlailla päivämäärä ja katsoa sopiiko se kalenteriin...
Hehee, ihan hulluiltapäiviltä tämä kuulostikin ;) Mutta niin sen pitää mennäkin, muutenhan ne olisivat Järkevät Päivät, eikä kukaan siellä lompakkoaan raottaisi.
Mulla jäi kokonaan väliin ko. tapahtuma, kun olin pöndellä. Ensin ajattelin, että voihan sitä ostaa verkostakin, mutta kun pääsin luontoasioiden äärelle, niin kaikenlainen ostaminen unohtui täysin. Ihan niin kuin sulta niiden joululehtien ostaminen :o
Tilasin muuten Kotilieden 2xjoululehti -paketin, siitä sitä fiilistä voi pikkuhiljaa alkaa viritellä. Mäkin tykkään joulusta kovasti, mutta koska olemme viettäneet monta viimeistä joulua muualla kuin kotona, niin koristelupuoli on jäänyt vähän vähemmälle. Mutta tunnelmointi on parasta: wanhat joululaulut (mulle pitää olla englanninkielistä ja pehmeä-äänistä), leivoskelu, glögeily ja pukettien kääreily.
Hei, tässähän alkaa kohta innostua :)
Voi ei, ihan hengästytti jo ostosreissusi lukeminen!
Olen täydellinen antishoppailija, ruokakauppaankaan en viitsisi millään mennä! Paitsi puutarhamyymälät ja lankakaupat ovat ihania!
Vaan ilman shoppailijoita eivät talouselämän pyörät kyllä pyörisi, hyvin hyödyllinen oli reissusi kansantaloudenkin kannalta!
Ihanaa tuo jouluinnostuksesi, vähän olen kahden vaiheilla, innostuako tänä vuonna, vai ei. Ehkä saat tartutettua innostuksen minuunkin....
Kävin kyllä ostamassa jo tämän vuodenkin Blossaa, lupaava alku kuitenkin?!
R&T, tänne vaan. Kyllä sulle joku viidestä aukiolopäivästä välttämättä käy!!
Geranium, sun luontomatkailusi kuulosti blogissasi niin ihanalta, että saisit anteeksi vaikka minun unohtamiseni, jos se tapahtuisi sammalmättäiden keskellä.
Haa, oletko sinäkin jouluihmisiä? KERRANKIN joku, joka ymmärtää, edes auttavasti.
Marja, jos minä en saa tartutetuksi innostusta sinuun tänä vuonna niin sitten olen tehnyt jotakin säästöliekillä täällä blogissa. Olen melko varma, että edes pieni kipinä syttyy sinuunkin :-D Blossa lämmittelee jo lihaksia, ihan selvästi.
Kurkkasin netistä ne päivät ja ihan sattumalta olen siellä avajaispäivänä!
Olen jouluihminen. Mutta joulu on vasta jouluna. Itseäni harmittaa se että nyt jo lokakuussa on kaupoissa joulutavarat esillä. En myöskään halua opettaa lapsille kulutusjuhlajoulua. Vaikka he ahkerasti kirjoittavat toivelistojaan pukille . Ainoa missä annoin periksi on se, että ovat jo juoneet pullollisen viime joululta jäänyttä glögiä. Ja keitin riisipuuroa heidän toiveestaan. Minulle joulu on tunnelmaa, kynttilöitä, tuoksuja, rauhaa, herkkuja, ystäviä.
Hahhahaa, tervemenoa siis messuille! Tosin joudut toteamaan, että muusta ohjelmasta viis, messuilla pitäisi voida viettää koko päivä :-)
Minä en juuri katsokaan kaikenmaailman jouluvalojen ja muiden myymälässä esillä olevien tingeltangeleiden suuntaan vielä tässä vaiheessa. Fiilistelen sen sijaan vastaan tulevien lahja- ja pakkausideoiden äärellä, selailen kirjoja ja lehtiä, suunnittelen ja kehittelen. Slow Christmasing, se on minun linjani!
Olipas kunnon shoppailua! Minun HP-reissuni kalpenee kovasti tuon rinnalla... Mukavaa viikonloppua!
Satu, täytyy todella sanoa, että tykitin :-D
Hyvää viikonloppua sinullekin!
Intis, pääsitkö koskaan pois sieltä Hulliksilta? Täällä odotellaan kovasti, että saataisiin tietoa jouluvalmistelujen etenemisestä tai ihan vaan susta itsestäsi.
Missä oot, Intopii? (Lauletaan Mikko Alatalon "Missä oot, Vicky Lee" -otteella.)
Täällä oon, Vicky Lee... Ihanaa, kun joku on oikeasti kaivannut ♥
Lähetä kommentti