Olettehan nähneet kuvia ranskalaisista - tai miksei muunkinmaalaisista - rättisitikoista, joita somistavat kukkaruukut tai parvekelaatikot täynnä toinen toistaan ihanampia istutuksia? Tai vaikkapa asuntolaivoista, jotka ovat kuin kelluvia pienoispuutarhoja? Minä kokeilin tänään samaa, tosin tein siitä vähän oman versioni ja sijoitin kasvit auton sisäpuolelle.
Serkkuni, jota olin joskus autollamme muuttamassa, oli Ranskiksen nähdessään sitä mieltä, että minulla on yksiö takakontissa. Tai takakonttiNA. Ja totta, siihen mahtuu kaikenlaista. Ja kyllähän sitä kaikenlaista on tullut Ranskiksella kuskattuakin. Mutta ei ehkä tähän mittaan kuin tänään.
Koska aidanvierus on nyt ainakin johonkin pisteeseen saakka kaivettu valmiiksi, saatoin päästää itseäni hieman pidempään liekaan, ja saman tien kävikin sitten näin.
Sekä kaksi ja puolimetrinen purppuratuomi. Hurraa!!
Ihan vähän pelkäsin tuomen puolesta. Ajattelin, että joutuisin ostamaan joko linkkuveitsimallin, tai sitten linkkuveitsen. Mutta veistä ei tarvinnut heiluttaa, eikä oksaakaan taittaa.
Matka kotiin sujui vallan rattoisissa merkeissä, kun puunlatva oli siinä juttukaverina viereisen istuimen selkänojan päällä. Moottoritiellä oli mukavaa painaltaa reilua sataa kahtakymppiä, kun purppuraiset lehdet kutittivat käsivartta vaihdekepin lähettyvillä. Yhdestä autosta bongasin aika ällistyneen ilmeen, kun sieltä huomattiin puiseva vieruskaverini, mutta en antanut sen häiritä vaan jatkoin muina naisina keskiuusmaalaisten maisemien esittelyä matkatoverilleni.
Kotipihaan pääsimme ilman suuria ongelmia, vaikka risteyksissä takakontin - sen yksiön - puolella pötkötellyt ruukku pyörähtelikin kivasti edestakaisin keinautellen oksia pääni vieressä välillä tuooooonnne ja välillä vähän tääääännne. Sammaloitunut ruukunpinta piti mullatkin mutkissa paikallaan ruukussa, joten edes sotkua ei syntynyt vajaan 40 kilometrin kotimatkalla. Siisti puu!
Nyt komistus tököttää talonnurkassa tuulen suojassa päivänsinen kanssa odottaen huomista istutusoperaatiota. Tuleekin tiukka päivä: pitäisi nousta ylös jo aamusta, että ehtisin puutarhapuuhiin ennen kuin uimahallireissu Eka Vekaran kanssa koittaa. Sieltä täytyy kovalla tohinalla ehtiä kotiin lounaalle ja sen jälkeen valmistautuakin virittelemään äänijänteitä ja sydämentahdistimia: puoli kolmelta tulee välieräottelu Venäjä-Suomi. Ottelun jälkeen voisi tosin energiataso olla sen verran korkea, että sillä powerilla kaivaisi kuopan vaikka peruskallion läpi Kiinaan, mutta ehkä juuri siksi on parempi tehdä kaivuuhommat aamulla; olisihan tuo noloa poukata Pekingiin kesken lauantai-illan.
10 kommenttia:
Haha :D Mä voin hyvin kuvitella muiden autoilijoiden hämmentyneet ilmeet kun olet peinellut menemään puu vierustoverina pitkin maita ja mantuja!
Itsekkin tänään käväsin puutarhamyymälöissä ja mukaan tarttui taas vaikka mitä. Onneksi on farmari... ;)
Hehhee... olihan se tuomi vähän tavanomaisesta poikkeava kyytiläinen. Vaaau, farmari! Sellaisen minäkin tarvitsisin. Ihan ehdottomasti. Seuraava automme saa kyllä luvan olla farkku. Ranskis käy jatkossakin, vaikka auduas olo olisi kyllä, jos ihmisellä Audi olisi <3 Siinä se on sitten meikäläisen käteen sopiva auto. Ranskis tosin sopii paremmin istumalihaksistolle ;-D
Haa, näyttää ihan mun autolta, paitsi että mä laitan puiden ruukut aina pelkääjän paikan jalkatilaan, kun yaris on sen verran lyhyt että latvat saa sitten kiepille sinne takakontin päätyyn. Olenkin keskittynyt rungolle ja juuristolle jutteluun.
Vai meinaat että huomenna on ottelun jälkeen energiaa? No toivon todella että on!! Luulenpa, että erästä ilmaveiviäkin saatetaan muutamaan kertaan muistella :-D Voisit sitten esitellä esim. sitä siellä Pekingissä.
Naapurin Pekka tuli muuten kysymään, kun maalasin taloani pitkävartisen (harjanvarteen kiinnitetyn) maalisudin kanssa, että mitä ihmettä teen. Harjoittelen ilmaveiviä, vastasin.
Ihanaa, sait sen rakkaan tuomesi! Pusi pusi sille, grow well ja muut tarpeelliset fraasit. Mun tuomesta on pakkanen selvästi verottanut joitakin oksankärkiä mutta niitä versoviakin oksia on ihan mukavasti jäljellä, ja jopa pari kukkaterttuakin. Ou-jee!
Hih, tuollaisia ne harrastelijapuutarhurin autot tuppaa olemaan ;)
Sulla Ranskis ja mulla Pösö ja molemmilla oikeat tilaihmeet. Ostin kauakskatsoisesti tavaratilaan muatalan muovikaukalon ja se onkin helppo putsata mullista ja valuvesistä. Juu, ja sähän pääset viettämään hanamia purppuratuomesi alle...
Komea Kasvimobiili! Tuollaisessa kyydissä voisi matkata vaikka halki Euroopan ihan kivuttomasti :)
Tuli mieleen oma auto+kasvi -kokemus joidenkin vuosien takaa, kun siirsimme kotoa aika ison omenapuun mökille. Iso oli auto, mutta silti latvus keikkui kuskin ja pelkääjän välissä koko matkan... Leppeästi heilutellen, kuin ne takavuosien pikkulehmät, joita autojen takaikkunalla näkyi.
Kyllä oli ihana matka! Puu tosin kuoli maisemanmuutosjärkytykseen.
Ihmeen paljon sitä saakin mahdutettua pikkuautoonkin, kun tarvis vaatii. Minä ostin viime kesänä purppuratuomen, nyt siinä on paljon jo nuppuja. Blogissani on muuten haaste Sinulle:)
Saila: sun Yaris se vasta tilaihme onkin!! Onhan Ranskis kuitenkin varmaan melkein kaksi kertaa Yariksen pituinen.
Ottelusta ei kyllä ole paljon jälkipolville kerrottavaa, energialatauksesta puhumattakaan. Parempi voitti, mutta saa se silti jiputtaa (tämän päivän Hesari opetti uuden sanan).
Jep, tuomi töröttää jo tosi topakan näköisenä paikoillaan. Se näyttää hassusti jotenkin... tärkeältä. Niinkuin se ajattelisi, että tässä paikassa kuuluu nyt näyttää terhakalta ja kasvaa komeasti. Se sai juurilleen ylivuotista kompostimultaa, joten toivon, että kasvuvoimaa riittää.
pirkko: KYLLÄ :-D Välillä tuntuu, että muuta autossa ei juuri kuskaakaan kuin kasveja.
Nettimartta: muovikaukalo! Plink, syttyi valo pään päälle. Sinäpä sen sanoit. Tulee tarpeeseen taas parin viikon päästä taimivaihtoon matkatessa. Hyvä, hyvä idea!
Geranium: vaikka kuolema ei saisi naurattaa, eikä varsinnkaan noin dramaattisesti tapahtunut poistuminen, se nauratti silti. Puuparka...
Konnadonna: voi, pääset todella nauttimaan herkästä kukinnasta pian! Meidän puussa oli yksi kukkaterttu, ja siinä kukatkin melkein kaikki auki. Esimakua ensi vuodesta!
Kiitos haasteesta; otan sen vastaan ilomielin (ellei tarvitse kärrynpyöriä heitellä ;-D )
Minulle tuli mieleen heti visio vähän karsitusta kattoikkunallisesta autosta kasvihuoneena... (ei pahemmin vaivaa tuo kasvihuonekuume, kun tällaisia ajatuksia tulee mieleen) Lämpötilahan on autoissa vähän korkealla kesäkuumalla ja jos valoa jostain saisi tarpeeksi... no niin, loppu tällaiselle! :)
Itse kävin tuossa hurvittelemassa helatorstaina puutarhaliikkeissä ja löytyikin vaikka mitä! Mm. magnolia tekemään hidasta (tai nopeaa) itsemurhaa pihallemme. Taidan sen sopiessa linkitellä sinut blogiini, jotta pysyn kärryillä.
Ho-hoo, PilviPulla, mitä autojen todellista hyötykäyttöä! Sinäpä sen sanoit. Ja kasvihuoneen voisi siirtää paikasta toiseen sään / auringon mukaan. Jos sattuisi farmarimalli olemaan, siinä voisi etupenkit pitää vielä paikoillaan ja nauttia kasvarissa esim. aamukaffet. Tila-auto antaisi rajattomat mahdollisuudet! Olet nero!
Kauhean ihanaa hurvittelua olet harrastanut. Minä välttelen vieläkin magnolian hankkimista; meillä ei ole tarpeeksi suojaisaa eikä tarpeeksi hapanta - paitsi emäntä, koska ei saa magnoliaa.
Kiitos, toki T&T:n saa linkittää; on kiva kuulla, että tykkäät <3
Lähetä kommentti