Amatööri puutarhaharrastelija, aktiivinen marttailija ja ammattimainen taivaanrannanmaalari kirjoittaa puutarhasta ja muista itselleen rakkaista aiheista.



sunnuntai 29. toukokuuta 2011

Päiväretki Billnäsiin säätä uhmaten.

Sääennuste ei luvannut kesäretkemme kannalta mitään hyvää, ei myöskään se, että Eka Vekara keksi nousta täydellisen virkeänä klo 5.55. Taivaan tuijottelun, muutaman sisälätkämatsin (the Maalivahti täydellisessä aamuvarustuksessaan vieressä - huomatkaa erityisen elegantit "patjat" jalassa; ovat muuten kestäneet, kestäneet ja kestäneet muutamankin tiukan ottelun) ja perheen miesväelle suunnatun "pep talkin" jälkeen lähdimme matkaan.






Matkan varrella satoi ensimmäisen kerran Lohjaa lähestyttäessä. Ei hälyttävää, pientä ja tiheää tihkua.

Perillä tarkastettiin koko kesän esillä olevat Unelmapihat. Tässä Viherpiha-lehden toteuttama kokonaisuus yhdestä suunnasta.
 Ja toisesta suunnasta.


Tässä Kekkilän Vihervajan yhden version läpi näkyvä jokimaisema. Voisin ottaa tuollaisen. Maiseman kanssa, kiitos.










Heillä oli myös silmää miellyttävä tulppaaniasetelma.
Tämä oli Huiskulan suunnittelemaa kesäeleganssia. Riippumatossa loikoili onneksi vain nukke, vaikka ensisäikähtämällä luulin toisin :-)
Tässä oli mielestäni kauniit istutukset.


Linssi oli jatkuvasti pisaroiden hämärtämä - vettä tuli. Ei muutoin häiritsevästi, mutta tuuli pirskotti sitä kameraan aina ratkaisevalla hetkellä.

En muista enää, kuka tässä oli näytteilleasettajana, mutta asetelma oli minun silmääni erittäin kaunis ja rauhallinen.


Tämäkin oli aika vinkeä!
Perusruukkua oli vähän tuunattu. Ei lainkaan hassumman näköinen!



Filmivanerista rakennetut valtavat kasvatusaltaat oli verhoiltu säkkikankaalla. Aika hienon näköiset, mielestäni.

Jos tämä pyörä olisi ollut myytävänä - ja tiedä, vaikka olisikin ollut, hintaa vain ei näkynyt - olisin ostanut tämän heti. Yleensä en ole koriste-esineiden ystävä, mutta tuo oli minusta aivan IIIIIIHANA. En keksinyt tuosta mitään vikaa. Paitsi sen, että se ei kai sitten kuitenkaan ollut myynnissä. Ainakaan tavallisille jörndonnereille.

Tällä on joskus ollut jokin tarkoitus ja työ.

Kauniit ruukkuistutukset, osat 1 ja 2. Varsinkin tuo oikeanpuolimmainen puhutteli. Oikein tyylikäs.





Nämä ihanat takorautagekkot matkasivat kotiin meidän kanssamme. Tuo "hieman" silmiinpistävä viemärinkansi somistaa yhtä suurimmista kukkapenkeistämme, portinpielessä sopivasti, ja olen halunnut jo pitkään keksiä sille jotakin... jotakin. Liskoveikkoset elävöittävät sitä nyt ensialkuun. Haluaisin tehdä tuosta "mosaiikkityön" ja kiinnittää vinoruutuihin keramiikkaa tai lasia, mutta vielä en ole niin pitkällä.

Muutakin tapahtumasta lähti mukaan. Aivan fantastisen kaunis keltalehtinen alppikärhö 'Stolwijk Gold' vaati porilaisen Taimimoision osastolla päästä mukaani, ja pieneltä Koivikon tilan pisteeltä se sai kaverikseen keltalehtisen keijuangervo 'Golden princessin'. Heille erityiskiitos: kuuden euron pikkupensas irtosi 4,40 eurolla, kun eivät halunneet mielellään ottaa pankkikorttiostoksia eikä minulla ollut enempää kolikoita :-D

Lisäksi, koska omat siemenkylvöni menivät aivan per...siljaksi, ostin yhdeltä pieneltä yrttienmyyjältä (jonka nimeä en painanut mieleen) punabasilikaa, kanelibasilikaa, kreikkalaista oreganoa sekä kirjavalehtistä salviaa. Eiköhän noilla selvitä jonkun matkaa!

Kovasti minä yritin innostua kaikista myynnissä olevista koriste-esineistä, ja olihan siellä vaikka mitä kaunista, mutta gekkoja lukuunottamatta mitään ei lähtenyt kotiin saakka. Tämän myyjän tuotteista olisin kyllä toisessa tilanteessa voinut ostaa vaikka mitä...

Oli mukava reissu, vaikka EV olikin ihan yliväsynyt, -aktiivinen ja -lyhytpinnainen, mikä ei tehnyt äidin ja isän matkasta kovin kevyttä. Kotiin matkattiin mukavissa tunnelmissa: EV nukahti viiden ajokilometrin jälkeen, joten saimme Herra Miehen kanssa suunnitella rauhassa kesälomamatkan reittiä kohti pohjoista.

Perillä kotona ei ollut satanut ennen kotiinpaluuta käytännössä pisaraakaan, mutta niin vahva ja voimakas on hieno sitikkamme, että se veti perässään koko sadepilvimassan. Kello on nyt varttia vaille kymmenen, joten rännit ovat roikuneet vettä noin viisi tuntia :-/ Saavatpa uudet istutukset (angervo ja kärhö ovat jo paikoillaan) luistavan alun elämälleen uudessa kodissa.

Uudelle lukijalle, Tuirelle, vielä tervetulotoivotukset!

12 kommenttia:

Saila kirjoitti...

Olipahan keli. Minä lähdin saaresta iltapäivän keskivaiheilla, jolloin piiskaava sade alkoi hellittää. Iltapäivän päätteeksi aurinkokin tuli jo esiin. Kyllä harmitti kun sain sateen kiinni ja uudestaan niskaani Salon jälkeen koko loppumatkaksi! Ei olis tarvinnut. En tiennyt olevani niin nopea kuski.
Hienoja keltalehtisiä, kas se onkin päivän teema ;-)
Taimimoisio on mahtava, kävin siellä paikan päällä viime kesänä ja koska olin silloin vasta menomatkalla Pohjanmaalle, en raaskinut ostaa kuin kolme kasvia, joista yhden vein tuliaisiksi. Mutta mulla on nyt kaksi kasvia sieltä, paljon enemmänkin olisi voinut ostaa...

~R&T~ kirjoitti...

Kaikesta yliaktiivisuudesta huolimatta, reissunne kuulosti mukavalta.Minulla istuu tuommoinen rautainen lisko rappusella! Ostin sen pari kesää sitten. :)

intopii kirjoitti...

Säästä ja EV:n mielialasta huolimatta matka oli kyllä kiva. Toisaalta EV toimi tehokkaasti myös höyrähtämisen estäjänä: jos hän olisi ollut ihan rauhallinen, olisin voinut siinä tunnelmassa ostaa vielä pari pionia, muutaman kivannäköisen kukkaruukun, isohkoja lintuhäkkejä sekä sen pyörän (olisin etsinyt jonkun, jolta sen voi ostaa!). Yhdellekään mainituista tuotteista ei olisi ollut etukäteen suunniteltua paikkaa, joten olisin sitten kotona kävellyt lintuhäkki päässä taluttaen pyörää, jossa kukkaruukut pioneineen keikkuvat.

Taimimoisio saattaa olla yksi kesälomareissun paluumatkan piipahduskohteista, jos länsirannikkoa tullaan alas.

pioni kirjoitti...

Ihania puutarhajuttuja!
Kaivonkannen koristeleminen mosaiikilla kuulostaa kivalta idealta, odotan kuvaa valmiista työstäsi:)

~R&T~ kirjoitti...

* nauraa ääneen* Kiitos päiväni piristämisestä! Ajatus sinusta kulkemassa häkki päässä pyörää taluttaen...oli aika ihana ja hassunkurinen. Se pyörä oli muuten IHANA!

intopii kirjoitti...

Ai pioni, minkä teit! En osaa yhtään mosaiikkitöitä, nytkö minun täytyy alkaa opetella :-D Ei vainkaan, olen minä sitä jo hurjan pitkään miettinyt, mutta tekniikkaa taitamattomana en vain ole uskaltanut ryhtyä puuhaan. Tyypillistä minua. Ehkä minä joskus ryhdyn!

R&T: eikö ollut aivan suloinen pyörä!! Se jäi minulla niiiiin mieleen... Maalailemani kuva hullunkurisesta pyöräntaluttajasta ei sen sijaan ollut ainakaan minusta kovin suloinen, mutta hienoa, että sinä sait siitä riemua :-) No, ehkä se vähän naurattaa muakin :-D Siinä sitä riittäisi naapureille ällistelyä - taas. Niinkuin ei sanomalehtien levittely nurmikon päälle ja saviruukkujen ripustelu omenapuiden oksille riittäisi.

intopii kirjoitti...

Voi kamalaa! Katselin Billnäsistä ottamiani valokuvia, ja Billnäsin nettisivuja, ja nyt minä tiedän, minkä yrityksen seinään tuo pyörä nojasi. Minun on varmaan pakko soittaa sinne huomenna... vain saadakseni kuulla, että pyörä on a) unikkikappale eikä myynnissä lainkaan tai b) hinnaltaan 860 euroa.

SaijaH kirjoitti...

Ihana reissu teillä :) Mulle olisi kyllä kelvannut myös se satumainen fillari ja ne ihanat gekot. Täytyy varmaan vaan keskittyä vielä puutarhan peruskunnostushommiin ennen kuin on koristelun vuoro, höh.

intopii kirjoitti...

Omppu: juuri näin minä olen edennyt. Neljä vuotta on mennyt ensin saada piha johonkin vaiheeseen, ja nyt voi ehkä varovasti katsella tuota ehostuspuoltakin :-D

En ehtinyt tänään vielä pyörän perään soitella, mutta ehkä minä tästä vielä...

intopii kirjoitti...

Jenni, tervetuloa!!

santra kirjoitti...

Pääsit käymään siellä minne minunkin mieli halajaisi. No, nyt pääsin nojatuolimatkalle! Kivalta näytti.

intopii kirjoitti...

Pääsin, pääsin, kun miehet kättä vääntämällä sain autoon (noin kuvaannollisesti). Kyllä siellä näytti tosi kivalta, jopa niin, että voisi mennä keski- / loppukesällä uudelle katsastukselle. Unelmapihat näyttävät varmasti silloin aivan toisenlaisilta.