Amatööri puutarhaharrastelija, aktiivinen marttailija ja ammattimainen taivaanrannanmaalari kirjoittaa puutarhasta ja muista itselleen rakkaista aiheista.



torstai 16. heinäkuuta 2015

Lomamatkalla Likan luona Loiren laaksossa.

Kävipä niin, että Eka Vekaran kesäloman, joka on siis meleko reilusti 10 viikon pituinen, johdosta äiti ja isä tässäkin perheessä jakavat omat vaatimattoman pituiset neliviikkoisensa tuohon miten parhaaksi näkevät. Meillä tehtiin niin, että yksi yhteinen lomanpätkä tällättiin juhannuksen jälkeiselle viikolle.

Viikolle suunniteltiin oikein Matka. Serkkulikka asuu Ranskassa, joten sinne!

Thaimaa-penkki juhlisti väreillään sopivasti myös matkakohdettamme.

Lennettiin Pariisiin, ja siitä vuokrattiin auto, jonka helmenvalkoinen (meitä lykästi autonvuokrauksessa ;-D) keula käännettiin Serkkulikan ja hänen Ihanan Ranskalaisensa auton perää seuraten kohti Orléansia.

Hotelli oli ulkoa vähän tylsän näköinen, mutta sisältä oikein kiva. Majapaikka valittiin kuitenkin sen perusteella, että siinä oli - uima-allas.

Eka Vekara on aika lämminverinen lapsi, joten kyllä sen raukkaparan piti muutamakin hetki kerätä rohkeutta, ennen kuin tuohon plumpsahti. Kolmas päivä toden sanoi... Keli oli riittävän kuuma, että rohkeni polskahtaa.
Huoneen ikkunasta näkyi pala vanhaa Orléansin keskustaa.

Päivien aikana ehdittiin käveleskellä Loiren rantapenkereillä...
...ihastella läheisen St.-Jean-de-Brayen taloja...
...ja istutuksia,
ja sydämen muotoon leikattuja pihapuita ♥
Autonvuokraus mahdollisti päiväreissut pitkin Loiren laaksoa. Tästä oli pakko ottaa kuva, kun niin nauratti... osaa ne ranskalaisetkin tahattoman huumorin!
Auton ikkunasta sai napsaistuksi liikenneympyrän somisteen.
Chambordin linna. Oli melkoisen vaikuttava rakennus. Nuo värikkäät kärpäsenkakat linnan edustalla ovat ihmisiä. Tai no, turisteja.

Päivän tärkein kohde oli kuitenkin Amboise, talo, jossa Leonardo da Vinci asui viimeiset hetkensä ja jossa hän myös kuoli.

Emmepä tuotakaan tienneet ennen, että yksi maailman kuuluisimmista italialaisista oli mennyt Ranskaan elämänsä lopuksi.

Yksi Clos de Lucen ikkunamaalauksista.
Kukkia piti käydä ihan hiplaamassa, ennen kuin uskoin. Oli ne aitoja!
Herra keksijä itse.

Oli hänellä melkoinen elämä, ja onni, että kuningas rahoitti keksintöjä. Mitä maailma olisikaan jäänyt paitsi ilman da Vinciä!
Auto ja polkupyörä olivat esillä.
Samoin mahtava kääntösilta.
Clos de Lucessa oli myös arvostettu puutarhaestetiikkaa. Kiitos siitä! Tuolla oli kiva kaffela, jossa sai myös ai-van val-ta-via creppejä.
Onneksi Serkkulikka ja Ihana Ranskalainen olivat juuri päättäneet vihersisustaa parvekettaan. Päästiin Truffaut´n puutarhamyymälään!!



Yksi vanhoista Loiren yli johtavista silloista.
Orléansin katedraali. UPEA rakennus tämäkin.
Sen edessä olevaa aukiota ympäröivien rakennusten kulmat oli somistettu kasviseinämin. Kasvikulmin. Mikä tuo nyt sitten on. Seinässä kiinni kuitenkin.
Katedraali vielä edestä.
Orléansin kuuluisin Daami oli saanut luonnollisesti oman kadun.
Ja patsaan.

Patsasta kiersivät reliefit, jossa kuvattiin Jeanne d´ Arcin tarinaa. Oli hän kyllä melko kova mimmi.

Ranskaa ei ehkä olisi ollenkaan ilman Jeannea. Ja sitä toista kuuluisuutta, Mariannea.

Mutta siitä sitten Pariisissa enemmän.

4 kommenttia:

Saila kirjoitti...

Jee, ihana matka - kannatti käydä, täällä on vain satanut ;-) Eikä meillä ole missään tuollaisia katedraaleja, linnoja eikä istutuksiakaan.

intopii kirjoitti...

Eipä ole :-< Sehän tässä sylettää. Eikä ole muuten tuollaisia puutarhamyymälöitäkään.

On se vähän pidemmällä historialla varustettu maa, ei voi mitään.

Between kirjoitti...

Voi että, hieno reissu. Ranskassa on sitä jotain, vetoaa ehdottomasti tunteisiin.

intopii kirjoitti...

Between, matka oli kyllä upea kokemus, vaikka Ranska ei koskaan ole jostakin syystä minulle ollut se must-maa. Ehkä Serkkulikka saa minut houkutelluksi vieraaksensa toistekin, ja alkaa tehdä myyräntyötä hurmaamisekseni. Ehkä, kuten toisen postauksen kommenteissa jollekin totesinkin, matka olisi voinut tehdä suuremman vaikutuksen, jos olisin ollut toisella kokoonpanolla liikkeellä. Nyt piti keskittyä sekä lapsen viihdyttämiseen että äidin... no... tuota... pitämiseen hyvällä hyymörillä vaivoista ja vastoinkäymisistä huolimatta.