Amatööri puutarhaharrastelija, aktiivinen marttailija ja ammattimainen taivaanrannanmaalari kirjoittaa puutarhasta ja muista itselleen rakkaista aiheista.



keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Spalare la neve, op. 482 (furioso)

Tänään on ollut se ihmeellinen päivä, jolloin olen päässyt pihalle töiden jälkeen, roiskiströötköhköhflunssasta huolimatta.

Olen luonut lunta, 482:nnen kerran, raivokkaasti. Tällä kertaa kuitenkin siihen suuntaan, johon kukaan tervejärkinen ei sitä luo: keskelle pihaa ja kulkuväyliä.

Sula, perkele!

Ja hey presto: sehän sulaa. Ainakin siinä asfaltilla, jonka luonto on jo ystävällisesti vapauttanut paistinpannumaiseen käyttöön. HAA!

Yritin auttaa harmaapihtaamme nostamaan alimmat oksansa hangen puristuksesta. Osa onnistui, osa ei (ikävänä lopputuloksena oli irronneita oksanpätkiä jäätyneenä kiinni lumiköntsiin. Mitä maksaa yli-innokkuus? Puun kuoleman?).

Madalsin lumikuormaa siitä kohtaa, missä tiedän lumikellojen, kevätkurjenmiekkojen ja narsissienkin majailevan. Ehkä joku päivä näen ne. Edellisessä postauksessa mainitut tulppaanit ja narsissit sijaitsevat edelleen metrisen hangen alla. So sorry kaikille meille, jotka odotamme: sinne en pääse edes lapioimaan vielä.

Talon varjoisimman nurkan vesikourun alla oleva suppilo (kai sillä on oikeakin nimi) sai kolme kertaa 1,6 litraa vedenkeittimellä keitettyä vettä ja hienoa merisuolaa suoraan suoneen. Ei auta: jäässä on kuin helvetti. Sikäli ikävää, että yli vuotava vesi näyttää a) valuvan suoraan sokkeliin b) valuvan sokkelin täytyttyä ylivuotona kohta suoraan meidän varastoon. (Voiko käyttää kolmatta kirosanaa? No en käytä; minä olen hieno nainen enkä koskaan kirosanaa huuliltani tai sormiltani vapauta.)

Vaikka aamulla on kahdeksan astetta pakkasta, Ranskiksen (La Citroën) mittari serveeraa samaa lukemaa - ilman inhaa etumerkkiä - iltapäivisin, ja kukapa ei ranskalaiseen luottaisi. Kyllä kahdeksassa plusasteessa sulaa napajäätikkökin (itse asiassa valitettavasti; sitä olisi syytä meidän jokaisen miettiä).

Sunnuntaiksi on luvassa lumisadetta. En siis vaihda La Ranskikseen kesärenkaita. Toivon silti, että Foreca huijaa.

12 kommenttia:

Saila kirjoitti...

Ooh, KAHDEKSAN! Ja jeh, voin niin kuvitella vahingonilosi kun lumi sulaa asfaltilla.
Loistava otsikko, ja saahan sitä vähän kirotakin jos furiosana ollaan.
Täälläkin on revitty yhtä sun toista puolittain esiin tullutta jäisestä maasta vailla järjen häivää: talipallojen verkkoja, jotka rasahtavat rikki kun osa on jäässä kiinni, pois lentänyt varjostuspussi, joka rasahtaa rikki, oksa, joka... no joo.
Hei, juuri luotettavan kanavan pääuutisten meteorologi sanoi, että sunnuntaita pitää vielä tarkentaa lähempänä.

intopii kirjoitti...

Mihin kaikkeen ihminen raivoissaan pystyykään... mm. tuhoamaan kaverinsa oksat. Vähäks hienoo...

Luotettavan Kanavan Pääuutisten Meteorologia tuijotamme silmät puukonpäätä pitkällä, kuten mummuni toteaisi. Sano se. Sano se! Sano se, helvetti soikoon: kevät tulee!!

Tiina kirjoitti...

Aahhahhaah, apuaa! :DD Ei sais kyllä enää edes nauraa tässä kohtaa, mutta kun kyyneleetkin on jo ehtyneet. Kirjoituksesi oli vain niin mainiosti muotoiltu. Kaikensortin keinoja tässä käytetään, että kevät vihdoin uskaltaisi alkaa. Luotettavan Kanavan Pääuutisten Meteorologi kuulostaa vähän samalta kuin Intiaanipäällikkö Roikkuva Räkä, mutta luotetaan siihen, että hän on uskottava ja viisas meterologi.

intopii kirjoitti...

TIINA!! Mullekkos siellä kehtaat nauraa, työkaverille ;-D Ai kamalaa, miten ihan syvämmestä ottaa... No ei vaineskaan.

LKPM on jatkossa suurin guru, jonka maa päällään kantaa. Kunnes hän sanoo SEN. Ja toteuttaa myös. Sen jälkeen vannomme vain puutarhamyymälöiden nimeen. Me Multasormet ;-)

Suvikummun Marja kirjoitti...

Meteorologit vaihtoon! Vain sellaiset kanaville, jotka lupaavat vähintän 14 astetta lämmintä! Ja varmaa kevättä.
Olin tänään (taas) haravoimassa lunta. Pois kukkapenkkien päältä.
Ja Teekkarin koira mellasti nurmikon kohdalla ja teki siihen kaikenlaisia kuoppia, joihin auringon on hyvä tarttua!

Tiina kirjoitti...

Voihan furioso :D ei tuolle voi muuta kuin nauraa, vaikka vakava paikka onkin :) Sula perkele :D Meillä ei sula mikään.Miinuksella jöllötetään yötä päivää,hohhoijaa.ja illalla meni pilveen,alkoi tuulla ja sataa lunta.LOL! Menee jo mustan huumorin puolelle. mutta minäkin jo ihan puolivakavissani mietin tänään,että menenkö lapion kanssa tekeen kesää makkarin ikkunan alle. pakko tässä on jotain alkaa tekeen.Minäkin haluan nähdä mun kasvit. p.s. älä tapa enempää kasvikavereitas.

Nettimartta kirjoitti...

Sun kirjotukses oli sen verta paljon tyhjentävä ja tuntojentulkki, että mennään sun aatoksilla. MOT. :D

pioni kirjoitti...

Nyt mennään oikeaan suuntaan, lumenluonnin osaltakin;)

intopii kirjoitti...

Suvikummun Marja, onkohan olemassa Meteorologien Vaihtoviikot? Vähän niinkuin autoille tai paistinpannuille?

Mua nauratti tuo sinun "haravoimassa lunta". Mihin muuhun puutarhurit tarttuvat kuin omiin työkaluihinsa, olipa hätä minkänäköinen tahansa. Sinä heilutat haravaa, minä tökin pihdan oksia kinoksista irti talikolla :-D

Tiina, siis sataako teillä siellä vieläkin lunta?? Onhan tämä ihan käsittämätöntä. Meillekin luvattiin valkoista kamalaa viikonlopuksi. En toivottavasti sitten kuitenkaan tappanut touhuillani pihtaamme; se se vasta olisi HIRVEÄÄ, jos niin kävisi. Pihta ja pihlajat ovat meidän pihan jumalpuita.

Kiitos komppauksesta, Nettimartta. Mitäs me martat, samoissa mietteissä.

Geranium kirjoitti...

Intopii, olet turhautuneiden tarhureiden tuntojen tarkka tulkki. Jäässä kuin helvetti. Ei sitä voi paremmin sanoa.

Sain tästä virikkeen päällystää koko tontin asvaltilla. Se sulaisi keväällä (tai katastrofivuodenaikana, jota kevääksi humoristisesti nimitetään) nopeasti eikä tarvitsisi jännittää, että ovatko kasvit selvinneet talven yli. Asvaltti selviää kyllä. Piha olisi nopeasti paistinpannun sula ja haravoimatta/nyppimättä/puunaamatta siisti.

Toisaalta olisi kyllä aivan herttaisen yhdentekevää, milloin asvalttipiha olisi sula.

Toivotaan, että työvuoro osuu lähipäivinä armollisen meteorologin kohdalle.

PilviP kirjoitti...

Ja Geraniumia peesaten, asvalttipihalla voisi kuumana päivänä vaikka grillata itseään tai sitten jotain eväseineksiä tehokkaasti.

Mutta tosiaan, olet niiiiiin asian ytimessä tässä kohtaa. Olo on ollut sama, mutta turhaannuihn hiekkapihan omistajana jo parin kolallisen jälkeen viedessäni toispuolpihhaa tuota sulamatonta inhoketta. Onneksi tuo paremp puolisko innostui terassille kasvaneen jäävuoren tuhoamaan, sen verran reippaasti lapio huurteisen olutlasin ja grillipihvin kuvat silmissään.

Minne se aurinko nyt katosi, kun pitäisi töihin pyöräillä...

intopii kirjoitti...

Geranium, eikö niin: puutarhurin helvetti on jäässä.

Asfaltti on ihana materiaali. Taidankin ruveta asfaltarhuriksi. Siinä sitä olisi kiitollinen hoidettava sesongilla kuin sesongilla. Eikä tarvitsisi kantaa huolta säiden vaihtelusta. (Tosin routiminen on kyllä inhaa kiusaa, joka aiheuttaa päänsärkyä asfaltarhurille.)

PilviPulla: saat kyllä pitää pyöräsi vielä talviteloilla. Mm. meillä on satanut lunta jo kohta neljä tuntia. Onhan teilläkin?