Amatööri puutarhaharrastelija, aktiivinen marttailija ja ammattimainen taivaanrannanmaalari kirjoittaa puutarhasta ja muista itselleen rakkaista aiheista.



sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Viileissä tunnelmissa.

Meidän perheessä on uutta hyysättävää. Pöljä laitoinkin tuohon tuon sypressin... se ei kestä yhtään pakkasta, joten nyt ronttaan tuota eestaas sisäkuistille - ulos - sisäkuistille - ulos... aina mittarin yrittäessä yhtään hivuttaa itseään lähelle nollaa.

Voinette arvata, että kuisti tuoksuu aamulla melkoisen voimakkaasti; perunanarsississa on melkoinen odööri. Ihanahan se on, mutta kuisti on pieni...
Esteetikko riemuitsee. Kodin Terrasta löytyi "teeveestä tuttu" letku, jonka Herra Mies(!) halusi ostaa. Hm. Minä vähän panin hanttiin - en ihan sydänjuuriani myöten luota tuotteisiin, joita esitellään Ostoskanavalla.

Mutta hey presto - tuo olikin vallan kätevä. Venyi mittaa melkoisesti vesihanan juoksuttaessa nestettä sen uumeniin, tyhjentyessään valutti siististi itsensä tosiaan tyhjäksi, oli kevyt käsitellä, ei kiertynyt, ja mikä turhamaisittain parasta: sointuu talomme väreihin kuin unelma (musta katto ja vesirännit), toisin kuin edellinen, jossa oli vihreä ja kelta-oranssi letku yhdistettynä peräkkäin.

Mulla tulee tästä mieleen kissanpoika. Valkoinen tarhakylmänkukka tarvitsee ihan ehdottomasti paijausta ja silitystä.
Täältäkin oli joku päivä sitten tulossa ihanaa valkoisuutta, kun parvitulppaanit valmistautuivat avautumiseen.

Tässä he ovatkin sitten jo hehkumassa auringon lämmössä, joka ilahdutti eräänä päivänä. Olisikohan ollut viime viikonloppu.

Palloesikko oli ihan vähän eri värinen kuin kuvassa, mutta ei haittaa yhtään. Pidän tuosta sinisemmästä sävystä todella paljon!
Narsissin läpivalaisukin onnistui samaisena auringonpaistepäivänä. Nämä ovat olleet olemassa todistetusti vuodesta 2006, jolloin ostimme tämän talon. Sijaitsivat silloin toisaalla pihassamme, nyt kukkivat portinpielessä. Vähän on taantumaa havaittavissa, ehkä pitäisi kohta nostaa ylös ja jakaa / vaihtaa paikkaa.
Onnenpensas on jo aloittanut kukintansa. Mitään tykitystä ei näillä keleillä ole vielä ollut tarjolla, mutta kukkiihan tuo ihan selvästi, eikö?
Tämän kasvamista seuraan suurella mielenkiinnolla. Olen maininnut tästä aikaisemminkin muutamaan otteeseen. Olen saanut tämän puutarhatuttava Merviltä, ja tämä on turkinpioni. Tullessaan joitakin vuosia sitten tämä oli sellaisen drinkkipäivänvarjon kokoinen, joten nyt on lähdetty leveämmällä rintamalla kasvuun. Vielä toistaiseksi en ole nähnyt tätä drinkkipäivänvarjoa korkeampana, saati kukkaan asti ehtineenä, mutta minä jaksan odottaa... Ehkä hän levittäytyy ensin laajaksi kasvustoksi ja sitten räjähtää huikeaan kukintaan.

Onko teistä kenelläkään muuten kokemusta vanhojen, kookkaiden marjapensaiden siirtämisestä? Korjaako kuolo vai onko toivoa onnistumisesta?

5 kommenttia:

Nettimartta kirjoitti...

Ai ihanuus, sulla kukkii onnenpensas. Minä olen oottanut oman "onneni" kukintaa viisi vuotta, mutta ei kuki, ei. Pöh.

Samanmoinen letkusydeemi löytyy tästäkin huushollista.

intopii kirjoitti...

No mitä ihmettä? Miksei sulla kuki? Onko jotenkin hankalassa paikassa?

Ai, hyvä! Jos letku on sullakin, silloin se ei voi olla susi :-D

Tiina kirjoitti...

Hassu letku :P Kaipa marjapensailla on ihan hyvät mahdollisuudet selvitä siirrosta kunhan mahdollisimman suuri osa juuristosta saadaan mukaan (kaivinkone...) ja kastelusta ym huolehditaan. Ehkä suosittelisin pensaiden alasleikkausta samalla, koska isossa pensaassa on niin paljon haihduttavia lehtiä.

intopii kirjoitti...

Tiina, eikö olekin! Hassu on just passeli sana tuolle.

Kaivinkone voisi itse asiassa hoitaakin homman - meille on suunnitteilla talon laajennus siihen suuntaan, missä marjapensaat ovat. Äkkiäkös siinä kaivinkone siirtää pensaat paikasta toiseen samalla, kun kaivelee kuoppaa laajennusosalle. Hyvä vinkki!!

pioni kirjoitti...

Siirsin viime vuonna useita vuosia vanhoja marjapuskia ja kaivoin vain lapiolla, otin niin ison juuripaakun kun jaksoin kierittää uudelle paikalle;) ja hyvin näyttää vihreetä pukkaavan. Viime vuonna niihin tuli vain muutama marja, mutta toivottavasti ovat nyt taas kunnossa silläkin saralla.