Amatööri puutarhaharrastelija, aktiivinen marttailija ja ammattimainen taivaanrannanmaalari kirjoittaa puutarhasta ja muista itselleen rakkaista aiheista.



keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Inkivääriä, sitruunaa, hunajaa ja puutarhaohjelmia

Siinäpä ne meikäläisen viime päivien nautinnot. Sain varsinaisen lahjan maanantaina, kun pitkään kytiksellä väijynyt syysflunssa ryskyi päälle kuin show-painija. Eilen olin 38,5 asteen kuumeessa ja makasin vain sohvalla kaukosäädin kädessä. Onneksi katselemattomia puutarhaohjelmia oli paljon; oli jotakin kaunista, missä silmiään lepuuttaa niinä hetkinä, kun ne pysyivät auki.

Lipittelin inkivääriteetä, jota välillä maustoin hunajalla ja välillä sitruunamehulla, välillä vaihdoin omenamehuun ja sitten palasin Finrexinin kautta inkivääriin. Jotakin piti yrittää syödä välillä, joten viipaloin maailman parhaita omia valkosipuleita leivän päälle, levittelin vähän punaista pestoa kaveriksi ja peittelin leikkelesiivulla. Ja sitten rouskuttamaan. En kuulemma ollut kovin hyvän tuoksuinen vaimo, sanoi siippa illalla. Ne olivat LÄÄKKEEKSI!! Kyllä hän ymmärsi, kunhan kiusoitteli, ja kärsi, vähän.

Tänään on ollut parempi päivä, vaikka nenä valuu kuin aktiivinen tulivuori ja yskittää noin kahden sekunnin välein. Se siis oikeasti on parempi kuin eilen, kuume kun on laskenut noin 37:ään.

Valkosipulien nautiskelu on muistuttanut minua tuskallisesti siitä, että talvivalkkisten kaivaminen maan uumeniin on vielä tekemättä. Jahka tästä tokenen, menen kunnostamaan "lääkekaappini" välittömästi.

Puutarhoja on kyllä paljon mukavampi katsella kuin toteuttaa. Kauneus on siinä, eikä seitsemän vuoden haaveen päässä, tai jossain toteutumattomien unelmien metrisessä pinossa. Ohjelmien myötä olen käynyt Italiassa, Tanskassa, Britanniassa ja Ruotsissa. Maissa, joissa puutarhakulttuuri on valovuosia pidemmällä kuin meillä voisi mitenkään edes olla. Uskallanko veikata, että menee vielä jokunen sukupolvi ennen kuin meillä on edes auttavasti vastaavaa kauneuden vaalimisen halua kuin naapurimaissa. Englantia ja Italiaa emme saavuta koskaan, niillä on satojen ja taas satojen vuosien etumatka. Meillä on oltu raatajia rahanalaisia, ja sillä tiellä jatkamme vielä pitkään.

Onneksi tämä päivä toi kotimaistakin ihailtavaa, kun Viherpiha oli kolahtanut postilaatikkoon. Lehti itsessään on ehkä vähän köykäinen noin puutarhalehdeksi, mutta onhan siinä kaunista katseltavaa sairaspäiviksi :-D

Ruotsalainen Trädgårdsliv odottaa vielä avaamistaan, sen kanssa nautiskelen sitten ehkä huomenna, jos jaksan. Kotipäiväksi mennee nimittäin sekin; tällä kunnolla ja äänellä ei parane lähteä niistämään ja raakkumaan ihmisten ilmoille.

Voikaa te paremmin!

12 kommenttia:

Saila kirjoitti...

Voi hyvänen aika, pikaista paranemista! Positiivista on jo parantuvan taudin lisäksi se, että olet aktiivinen itsesi parantaja. Minustakin on tosi palkitsevaa oikein tahallaan nauttia kaikkea itseä parantavaa ja pöpöjä hävittävää, varsinkin valkosipulia. Siiten tulee jotenkin paremmalle mielelle: siitä saatte, ja siitä, ja siitä!
Jaa olisikohan minullakin Trädgårdsliv odottamassa saaren rantavajassa?
Kyllä kai tuo sanomasi on totta suomalaisesta puutarhakulttuurista... olisi niin ihanaa voida hankkia talo jossa olisi jo valmiiksi joitakin kivoja pihan rakenteita, vaikkapa kivisiä laatoituksia ja portaita, niin kuin ihan yleisesti vaikkapa Englannissa on. Tai joku hieno pergola, ihan millä tahansa pihalla in the middle of nowhere. Mutta on sielläkin ihan karmeita ankeuksia ja kulahtaneita karppilampia, mutta niitä ei puutarhaohjelmissa näytetä :-D
Ja kovalla vauhdilla siellä Briteissä edelleen asfaltoidaan niitä pieniä sieviä etupihoja autojen parkkipaikoiksi, jotta asukkaat saisivat autonsa parkkiin lähemmäs kuin kilometrin päähän.
Äh, tulipa vuodatus, tässä vähän toista kulmaa asiaan. Mutta joo, hei, eikö olekin hienoa kokea olevansa pioneeri?!

Eeviregina kirjoitti...

Onneksi sinulla on hyvää viihdettä ja omia rohtoja sairaspäiviksi!
Viherpihan minäkin jo selasin.
Mun flunssa on jo hippusen verran menossa ohi, ainakin siitä päätellen että olin pihahommissa melkein koko päivän. Pikaista paranemista!

Tiina kirjoitti...

joopa joo,otsikosta päättelinkin,että flunssanhoitoliemiä siellä keitellään...:( Samoihin rohtoihin luotan itsekin.kovasti näkyy flunssa jylläävän,pitää yrittää juosta sitä karkuun.Tallensitko niitä kesällä avalta tulleita ruotsalaisia ja englantilaisia puutarhaohjelmia?Mua niin harmittaa,kun en tallentanut,niitä ois ollut niiin ihana katsoa esim just sairastellessa tai muuten vain talven iloksi...Pikaista paranemista!

Tiina kirjoitti...

Oivoi, pikaista paranemista! Itse lopetin Viherpihan tilaamisen juurikin tuon köykäisyyden takia. Ei siinä ollut mulle oikein muuta sisältöä kuin vaan kuvat.

Emilie kirjoitti...

Hei vaan ja pikaista paranemista! Vaikka kurjaa onkin, flunssa antaa "luvan" pitää lepopäiviä. Joskus on hyvä olla vaan ja vaikka katsella niitä tallennettuja ohjelmia. Mullakin olis vanhoja puutarhaohjelmia vielä vhs-nauhallakin :) kun joskus kerkiäisi katselemaan.
Viherpiha-lehdessä oli kivoja kuvia ja innostuin jo pilkkomaan tikkuja ja kunhan kuivuvat alan niitä liimailla Tikkuja ristiin. En tee kulhoa, mutta saa nähdä mitä siitä tulee tai tuleeko mitään :)

intopii kirjoitti...

Saila, kyllä minä yritän näitä vanhan kansan konsteja käyttää hyväksi. Ja vähän uudempaakin, kun lorottelen suolavettä "sarvikuonolla" poskionteloihin. Vaikka se ei välttämättä ole lempipuuhaani, rakastan sitä, etten saa poskiontelontulehdusta!!

Varmasti Briteissä on "surkeitakin" pihoja (Citypuutarhuri Matt James muutteli niitä ansiokkaasti muinaisessa ohjelmasarjassaan), ja etupihojen asfaltoinnin kind of ymmärtää, kun tietää, että parkkitila on rajallista. Annan sen heille anteeksi, sillä he silti taitavat kansakuntana niin paljon enemmän kuin me.

Pioneeri... no, äh. En todellakaan tunne olevani pioneeri. Jos läiskin pihalle istutusalueita ja niihin kasveja ilman järjellistä suunnitelmaa, se on ihan omanlaistaan tyhmyyttä sekin.

Eeviregina, kivaa, että olet päässyt ulos! Minä vasta varovasti nuuhkin ulkoilmaa ovenraosta, mutta vielä en uskaltaudu pihapuuhiin. Ehkä viikonloppuna, jos ei sada...

Tiina 1, juuri niitä katselin. Monty Donia ja Peter Englanderia. Sairastaminen ei aina ole kärsimystä... :-)

Tiina 2 (meinasin kirjoittaa "Neula-Tiina", mutta tulin ajatelleeksi heti neulatyynyä, eikä se assosiaatio ollutkaan kovin kiva ;-D), olen itsekin harkinnut Viherpihan tilauksen lopettamista, mutta jättänyt sen kuitenkin voimaan, koska huonokin puutarhalehti on parempi kuin ei puutarhalehteä ollenkaan (paitsi kyllä mulle tulee ne kaikki muutkin...) Mä olen vähän tällainen lehtiaddikti, tunnustan.

Emilie: se tikkuaskartelu näytti tosi hienolta. Itsekin harkitsisin sitä, jos olisin käsistäni yhtään kätevä.

intopii kirjoitti...

Ai niin, ja kiitos kaikille paranemistoivotuksista ♥

Nettimartta kirjoitti...

Voih, nyt pois äkkiä pipi ja tauti. Terveeks tuu ja elämästä nauti.

Paranmista, marttakamuseni!

pirkko kirjoitti...

Parane pian! Onneksi on puutarhaohjelmat, joita katsastaa sairaana.

R&T kirjoitti...

Puuuuuuuuh! Hiiteen taudit ja pöpöt!

Tiedän tunteen. Tämän syksyn saldo on viikon nuha, köhä, kuume (jonka jäljiltä yleiskunto romahti ja meni pari viikkoa toipumiseen) Yksi kokonaan terve ja hyvin voiva viikko ja sitten kauhea keuhkokuume jonka johdosta olin viikon sängyssä ja mykkä. Toinen viikko meni toipuessa. Viime viikko yhtä kuumeista lasta paijatessa. Siinä se syksy ja ankeus. Oikeasti en yleensä sairasta näin paljon. Ainakaan en joudu sängynpohjalle kuumeisena.
Joko nyt on ärjympiä pöpöjä liikkeellä tai sitten olen käyttänyt kaikki vastustuskykyni ja nyt pitää kerätä uusi arsenaali? Mene ja tiedä- mutta ei ole kiva sairastaa vaikka ois kuinka hyvää katsottavaa ;)

Parane siis pian ystävä hyvä!

Monty "Donty" on kyllä ihana. Ja kiertelee aina niin ihanissa paikoissa että katsoessa meinaa läkähtyä ihastuksesta.

Minä hoivasin tänään itseäni tekemällä pienen maakuntakierroksen "paikallisiin" puutarhamyymälöihin ja löytyihän sieltä pari pelastettavaa kurjenmiekkaa tarjouspöydiltä ja kivoja sipulipussukoita maahan haudattavaksi(niitä on jotenkin ehtinyt tarttua hihaan jo aiemminkin ja vasta murto-osa on maassa) *kröhöm*
Toivottavasti raikas syystuuli puhaltaa taudin pois ja pääset hiukan ulos tuulettumaan viikonloppuna!

pioni kirjoitti...

Toivottavasti lääkekuurisi tepsii nopeasti, vaikka syysflunssa(kin) tuntuu kestävän ja kestävän. Mulla käytössä C-vitamiini, sinkki ja D-vitamiini päivittäin. Lisänä valkosipulia ja oikeita flunssalääkkeitä silloin kun tuntuu että se yrittää tulla takaisin.

intopii kirjoitti...

Nettimartta, kiitos! Vielä ei olla voiton puolella, mutta eipä minua ole saatu hengiltäkään :-D

Pirkko, KYLLÄ. Olen tässä pitkin syksyä pohtinut, että missähän välissä ehtisin katsoa ohjelmia, mutta kylläpä se universumi asiat järjestää... hehheh.

R&T, kiitos puhalluksista. Pillisipulia ;-D ?

Kyllä voi olla, että tämän syksyn pöpöt ovat vähän äkäisiä. Ainakin tämä tuntuu varsin sitkeältä.

Monty ON ihana. Samoin kyllä tykkään Alanista, jota - harmi kyllä - ei nyt näy telkkarissa missään.

pioni: välillä tuntuu, että mikään kikka ei kyllä tepsi tähän tautiin, paitsi ehkä aika. Varsin sitkeä tapaus on.