Amatööri puutarhaharrastelija, aktiivinen marttailija ja ammattimainen taivaanrannanmaalari kirjoittaa puutarhasta ja muista itselleen rakkaista aiheista.



sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Maahanpanijaiset ja hautaan valmis kaivaja.

Tänään on kuin onkin ollut tiivis pihapäivä! Kasvimaa on nyt viimeisistäkin raivattu ja roippeet heitetty kompostiin, oksat on silputtu hakkeeksi ja hakekin päässyt kompostin täytteeksi. Haravointia on varovaisesti aloitettu, sillä tavalla suurpiirteisesti, ettei sitten harmita, kun puut OIKEASTI pudottavat lehtensä. On ihmeellistä, että haravoitavaa ylipäätään on: puut näyttävät vieläkin siltä, ettei mitään olisi tullut alas.

Lämpökompostorin jälkimassa on levitetty yhteen, eikun kahteen, kukkapenkkiin, kompostori on tyhjennetty jälkikompostoitumaan ja massaa kuivikkeella kevennetty. Puutarhakalusteet on laitettu suojaan ja joka ikinen maahan pudonnut koristeomenapuun rapsakka pallura on siivottu puun alta pois.

Pääsin myös lopulta kaivamaan kukkasipuleitakin maahan.
Valkoista idänsinililjaa (olisikohan ollut kolme pussillista), kahta väriä kirjopikarililjaa (kaksi pussia erittäin huonon näköisiksi menneitä sipuliparkoja; niistä jos joku nousee, on ihme) sekä seos kevätkurjenmiekkoja, joka on ylivoimainen suosikkini kevään kukkijoista (kuten iirikset yleensäkin).
Allium albopilosum eli Allium christophii, tähtilaukka. Näitä voisi piha olla vaikka täynnä.
Tämä on jotakin koristelaukkaa, joka elää Pohjois-Amerikassa luonnonvaraisena. Saapa nähdä, elääkö meillä edes istutettuna :-) Allium amplectens 'Gracefull'. On ainakin kuvassa varsin herttainen ja herkkä!
Krookuksia ei tällä pihalla ole aiemmin ollutkaan. Nyt on; kaikki vielä vähän tuollaisia sini- tai violetinkirjavia. 'Prins Claus', 'Blue pearl' ja "raidallisten kuningas". Mikä mainio nimi!
 

Kuvassa tuo kevättähti näytti niin hempsukan väriseltä, että oli pakko ostaa.

Näitä laitoin isoon pussiin yhdessä valkoisten idänsinililjojen ja kaikkien krookusten kanssa, ja kahmaisin yhden kourallisen kerrallaan istutettavaksi. Toivottavasti tulee niin sekalainen seurakunta kuin haaveilen. Saisivat kyllä kasvaa ihan huiskinhaiskin terijoensalavan alla.





Sinilaukoista, Allium caeruleum, ei ollut omaa kuvaa, joten lainasin Muhevaisen sivuilta. Sipulit tulivat Oma Pihan kestotilaajan lahjana, ja näiltä odotan toooosi paljon ensi keväänä. Olen haaveillut noista sinisistä palluroista monen vuoden ajan ja nyt nekin odottavat kevättä pihallamme.

Viimeisimpänä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä: valkoinen narsissi 'Green eyes' huikean vinkeän värisen keskustan kera. Toivottavasti viihtyvät pihallamme, ihastuin noihin heti! Viisi sipulia oli tarjoushinnalla 3,90, ja nyt harmittaa, etten ostanut enempää. Vaikka kävi kyllä tuuri, ja kahdessa sipulissa oli muhkeat sivusipulit mukana, ja sain käytännössä seitsemän "viiden hinnalla".

Monen tunnin äherrys pitkästä aikaa tuntuu nyt kropassa niin, että tekisi mieli melkein itkeä. Saunakaan ei auttanut, vaikka yritin lauteilla vähän venytelläkin. Ei ollut näitä ongelmia kesällä... istumatyö on tuhonnut puutarhalihakseni, aarrggghhhh!!!

Vielä jäi istutettavaa ensi viikonlopuksikin. Muutama pussi tulppaaneja, viinilaukat ja hajulaukat odottavat omaa tilaisuuttaan edelleen. Mitään niistä ei onneksi ole kovin montaa (pitäisiköhän vielä yrittää jostakin löytää muutama pussillinen tulppaaneja...?) Siihen mennessä kehokin ehtinee notkistua. Nyt kuitenkin kolottaa!!

5 kommenttia:

ansa kirjoitti...

No on sulla sipuleita! Mutta kyllä sitten kevään kukkaloisto palkitsee syksyn kolotukset :D ei niitä sit enää muistakkaan!

intopii kirjoitti...

ansa, minun sipulimääräni ovat ihan pikkiriikkiset verrattuna muutamaan muuhun bloginpitäjään... olen yrittänyt olla melko maltillinen. Mutta ehkä se, mikä minulle on maltillista, onkin toiselle jättimäärä, kaikkihan on suhteellista! Toivon kovasti, että olet kukkaloiston suhteen oikeassa. Sitä odotellessa <3

santra kirjoitti...

Hups, sielläkin on hurahdettu kukkasipulipusseihin! Vaik'ei mun pitänyt, niin tänään kun kattelin niitä tuossa huoneen lattialla, miettiessäni mihin ne istutan, ajattelin että voi äiti mitä mää taas oon tehnyt. Niiden istuttamisen jälkeen täällä kontataan. ;D

intopii kirjoitti...

KYLLÄ!! Vaikka en kyllä tosiaan pidä omaa hurahtamistani mitenkään ylimitoitettuna. Se on vain selkä ja muu kroppa, jotka kitisevät määristä :-P

Lähetän siis sulle, santra, voimia ja venyttelykehotuksia omaan kuopankaivuuseesi. Yritä ainakin muistaa pitää välillä joku tauko siinä konttaamisessa, muuten tuloo noutaja.

pioni kirjoitti...

Ihania laukkoja, noita valkoisia minäkin ajattelin, mutta viimein piti tiputtaa jotain tilauksesta pois. Ehkä ensi vuonna...