Tuohon vähän markkeerasin kivillä muurin kaaren muotoa.
Ja tässä vaihe 2 päätöksessään. Herra Mies kaivoi tuolta "takapäästä" isohkon, jo hieman lahonneen koivunkannon ylös, ja pinosi kaikki muurikivet odottamaan aikaa parempaa, mutta kissa nostaa omaa häntäänsä ja kertoo, että kaiken muun tämä misu teki itse.
Sillä aikaa Herra Mies maalasi tuon puuvajan. Kehun siis tasapuolisuuden nimissä hänetkin. Ja kiitän. Hieno tuli!
Seuraavassa jaksossa: etureunaan kaivetaan (kas, siihen saveen, jonka kuukauden pituinen helle on sopivasti kaivuukelpoiseksi muokannut...) muutaman kymmenen sentin syvyinen kaivanto, siihen soraa ja asennushiekkaa, sitten kivireunus ruohonleikkurin renkaan kuljettavaksi, ja ta-daa: muurikivet. Hiekalla välit tiiviiksi ja taakse tueksi vaikka nurmikonreunanauhaa. Ja sitten ihana peti mansikoille!
Tuo "motocross-rata" (Eka Vekara veteli mullikkoa pikkumopollaan näyttävästi välillä kaatuillen) pitää vielä muutamaankin kertaan puhdistaa, ennen kuin sitä voi edes kuvitella käyttävänsä minkään syötävän kasvattamisen pohjana. Tarkoitus on kuitenkin tehdä tuosta vain pohja, ja laittaa kunnon kasvilaatikot uusine, rehevine multineen sitten varsinaiseksi kasvualustaksi.
Se tarina kerrotaan kuitenkin vasta paaaaljon myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti