Amatööri puutarhaharrastelija, aktiivinen marttailija ja ammattimainen taivaanrannanmaalari kirjoittaa puutarhasta ja muista itselleen rakkaista aiheista.



perjantai 7. toukokuuta 2010

Varokaa vihaista roudaria!

Alkaa mennä hermot tämän roudaamisen kanssa. Kuljetan kasveja ulos ja kasveja sisään, aamua iltaa, aamua iltaa. Lidlin pyörällisestä korihyllyköstä irtosi jo rengaskin. Ruukkuihin esikasvatukseen laittamieni Sphinx-värililjojen ulkonäkö on kuin pahimmillakin moppitukilla: lehdet roikkuvat veden painosta ja habitus on mitä masentunein. Osa tämän kevään siemenkylvöistä näyttää jo antaneen periksi ja heittäneen kutakuinkin henkensä. Varsinkin 'Red cascade' -ristikit ovat aika surullinen näky. Herkimmät ja heikkoihermoisimmat, ohittakaa seuraava, sillä nyt tulee: voi helevetin helevetin helevetti, että korpeaa!! Karaiseminen kuuluu asiaan, kovalla kädellä kurittaminen ei! Missä on mun kevät?

Puutarhaharrastajilla ja -harrastelijoilla on kuulkaas perustuslaillinen oikeus ihmismäiseen ja kasvien arvoiseen kevääseen, vain riittävään määrään vettä taivaalta kerrallaan (yli 25 mm kolmen vuorokauden sisällä on siis LIIKAA) ja vesisateen yhteydessä ilman lämpötilan kuuluu olla vähintään +12 astetta. Tuulta saa olla sen verran, että erityisesti nuorten puiden hento varsi ja latvus vahvistuvat taistelussa elämän ankaruutta vastaan, mutta ei niin paljon, että ne alkaisivat pysyvästi kasvaa poispäin tuulen perussuunnasta, kuten tällä pihalla esimerkiksi saarnelle on käynyt, ja rusokirsikalle kävisi, ellen olisi väliaikaisesti "lastoittanut" sitä suoraksi. Auringon kuuluu paistaa joka päivä, tai vähintään kuuden päivän ajan peräkkäin, minkä jälkeen saa olla yksi edellä mainitun kaltainen sadepäivä.

Lisäksi meinasin toivoa, että hevosenpaskaa sataisi tasaisesti kukkapenkkeihin, mutta en minä sentään kohtuuttomia vaadi. Sen sijaan voisin edellyttää, että kaikki vähintään yhden hevosen - voi olla ponikin, tai vaikka aasi, for that matter - omistajat ilmoittaisivat tienvarsikyltein, että täältä saavat puutarhaihmiset tulla hakemaan kalkittua ja kuivitettua ylivuotista lantaa säkkeihin pakattuina niin paljon kuin jaksavat kantaa. Ja hevoseläimet hörähtelevät kiitokseksi päälle.

Joku voisi myös ystävällisesti ilmoittaa, että meillä on ylimääräinen yli kymmenen neliön kasvihuone. Tuomme ja pystytämme sen (vakain perustuksin, tottakai) pihallenne, kun kerrotte yhteystietonne. Ilmaiseksi, no tottahan toki, meillä se vie vain tilaa pihalla ja olisimme iloisia päästessämme siitä eroon.

Missä on maailmankaikkeuden puutarhallinen oikeudenmukaisuus, kysyn minä. Täällä sentään yritetään luoda paratiisia maan päälle.

Ei kommentteja: